På svenska: Bloggaren har deltagit i Nordiska dagar på Drakamöllan (7-8 augusti 2023, se programmet nedan) och rapporterar om presentationer och diskussioner som varierade från vetenskap och kultur till ekonomi och idrott. Många intressanta inlägg! Rasmus Emborg och Ina Mickos, representanter för Ungdomens Nordiska Råd, höll ett aktuellt tal om ungas ställning. En central önskan var att unga skulle inkluderas i beslutsfattande och diskussion från början, istället för att prata över deras huvuden eller försöka gissa vad de vill. Förhoppningsvis gav presentationen nya idéer om hur man kan agera framöver för att vara mera inklusiva. Och det var så många intressanta inlägg som fysikern Clara Veltes presentation om grundforskningens betydelse – kolla gärna hennes spännande projekt gällande turbulens: https://www.dtu.dk/english/news/all-news/nyhed?id=2d52d982-ae78-4a22-9fa1-d2f4e1eea619! Mera information om Drakamöllan går att hittas på hemsidan https://nordisktforum.com/
Drakamöllan on nähnyt monenlaista vuosisatojen mittaan – se on ollut tavallinen maatila, se on nähnyt ruukkitoiminnan kukoistuksen ympäröivässä Skoonessa, ja siellä on asunut Flower Power -kulttuuriväkeä, ennen kuin siitä tuli nykyisen omistajansa Ingalill Thorsellin johdolla kartanohotelli ja monenlaisten tieteen ja kulttuurin edustajien kokoontumispaikka. Siellä järjestetään kesällä myös aivan erityinen oopperatapahtuma. Keväisin ja syksyisin Drakamöllan tarjoaa mahdollisuuden hakea stipendiä viikon tai kahden oleskeluun Nordiskt Forum -kohtaamisissa, jolloin kourallinen ihmisiä kokoontuu eri puolilta pohjoismaita – kukin edistää omaa tieteen, taiteen tai politiikan hankettaan, mutta aterioilla keskustellaan yhdessä hankkeista sekä kaikesta muustakin maan ja taivaan välillä. Kesäisin lähiniityllä laiduntaa islanninhevosten lauma, ja kivenheiton päässä alkaa luonnonsuojelualue.
Elokuussa 2023 järjestettiin ensimmäistä kertaa Pohjoismaiset päivät (Nordiska dagar), joissa puhuttiin Pohjolasta ja pohjoismaisesta yhteistyöstä monelta kantilta. Ohjelman alla joitakin otteita päivien puheenvuoroista.
Pohjoismainen yhteistyö ja rauhanomainen rinnakkainelo eivät ole mitenkään itsestäänselvä tai historiallisesti vakaa asia. Valtakunnat ja seudut ovat vuosisatojen mittaan ajautuneet valtataisteluihin ja suorastaan sotiin keskenään – ja Ruotsiin kuuluvassa Skoonessa on yhä esimerkiksi kirkossa muistosanat, joissa ylistetään paikallisten urheutta, kun nämä 1600-luvulla ajoivat pois Ruotsin sotajoukot. Myös monenlaista sanailua ja vinoilua voi havaita – uudehko elokuva unioninkuningatar Margareetasta toi esiin jo keskiajallakin esitettyjä epäluuloja naapurikansojen välillä.
Eroja onkin melko paljon: kun pohdittiin, millainen on päätöksenteon ”pohjoismainen malli”, moni viittasi ruotsalaiseen laajan keskustelun malliin. Tähän kuitenkin todettiin, että Tanskassa ja Suomessa päätöksiä tehdään toisaalta nopeammin ja varsinkin Suomessa kovin vähällä keskustelulla. Kansainvälisessä vertailussa maat ovat silti lopultakin yllättävän läheisiä. Professori Åsa von Schoultz (Helsingin yliopisto) totesikin esityksessään, että esimerkiksi luottamus demokratiaan ja poliittiseen järjestelmään vaihtelee pohjoismaasta toiseen, mutta maailmanlaajuisessa vertailussa erot kutistuvat varsin pieniksi. Ja joskus into yhteisestä maailmasta on noussut suureksi: Morthen Norhagen Ottesen ja Rasmus Glenthøj kertoivat esityksessään1800-luvun skandinavistisista vallankaappaushankkeista, joista olivat löytäneet aiemmin tuntematonta aineistoa.
Päivän kulttuuriosuudessa Lise Bach Hansen ja Lars Mogensen sanailivat hauskasti kulttuurista ja yhteistyöstä Tanskan ja Ruotsin välillä. Lise Bach Hansen kertoi, että Tanska käyttää enemmän rahaa kulttuuriin, mutta että sen paremmin tanskalaiset kuin ruotsalaisetkaan eivät usko, kun heille siitä kerrotaan. Ruotsalainen keskustelukumppani kiirehtikin heti ”epäilemään”, että kruunun kurssiheilahtelut selittävät asian. Puhujat pohtivat mahdollisuuksia ja haasteita järjestää enemmän tanskalaisia ja ruotsalaisia yhteistilaisuuksia ja ylittää maiden välisiä kielimuureja. Lars Mogensenin mukaan tanskaa puhuva studiovieras ruotsalaisessa kulttuuriohjelmassa herättää radion kuuntelijoissa aina paljon reaktioita.
Jennie Fahlström kertoi Stockholms handelshögskolanin taide- ja kulttuurityöstä. Työskenneltyään taideyhdistyksessä hän ryhtyi opiskelemaan Hankenissa oppiakseen lisää yritysten taidesuhteesta. Haastattelujen mukaan taidekokoelma alkaa usein opiskeluvaiheen satunnaishankinnoista eikä esim. investointina. Hanken on panostanut taide- ja kulttuuriyhteistyöhön: taidekoulujen loppunäyttelyitä Hankenissa, kirjallisuuspiirejä jne. Fahlström ja Erik Wetter kertoivat myös siitä, miten merkittävässä roolissa perheomisteiset yritykset ovat sekä maailmanlaajuisesti että Pohjolassa, myös kulttuurin ja taiteen tukijoina.
Rasmus Emborg ja Ina Mickos, nuorten pohjoismaisen neuvoston edustajat, pitivät aina ajankohtaisen puheenvuoron nuorten asemasta yleisesti ja Pohjolassa erityisesti. Keskeinen toive on tietenkin, että nuoret otettaisiin mukaan päätöksentekoon ja keskusteluun alusta alkaen eikä puhuttaisi heidän päänsä yli tai koetettaisi arvailla, mitä he haluavat. Totesin miettiväni, että tässäkin iässä koen usein, että minua infantilisoidaan ja että päätöksenteossa puhutaan pääni yli, ja on tullut tietty turhautuminen vaikutusmahdollisuuksiin – kuitenkin tilanne tietenkin erilainen kuin aikoinaan. Puheenvuoro sanallisti joitakin ongelmia, joita olen miettinyt vaikken ole osannut tarkkaan sanoittaa, ja antoi toivottavasti uusia ideoita siitä, miten toimia jatkossa.
Tieteestä esitettiin hyvin monenlaisia tärkeitä puheenvuoroja. Clara Velte kertoi turbulenssin ydinongelmia käsittelevästä ERC-tutkimuksestaan ja toi esiin perustutkimuksen ongelmat: miten saada rahoitusta hyvin perustavanlaatuisten fysiikan ja matemaatikan ongelmien ratkaisemiseen, jos ei niistä pysty heti osoittamaan suuria voittoja? Omaa hankettaan nyt menestyksekkäästi pyörittävä Velte kertoi matkan varrella kohtaamistaan haasteista ja totesi, että perustutkimusta tehdään nyt enemmän muualla kuin pohjoismaissa, mikä voi johtaa tieteellisen ydinosaamisen heikkenemiseen, jos aina etsitään helppoja ja nopeita sovelluksia. Lisätietoja hankkeesta: https://www.dtu.dk/english/news/all-news/nyhed?id=2d52d982-ae78-4a22-9fa1-d2f4e1eea619
Mona Forsskåhl, Arcadan rehtori, käsitteli tieteen, kulttuurin ja sivistyksen hyvin moninaisia polkuja oman kokemuksensa kautta. Hän totesi, että tieteelle ja koulutukselle on ominaista se, että pohtii sitä, missä on voinut erehtyä. Jatkopohdintana mieleeni tuli, että tämä piirre voi tehdä tieteentekijöistä haavoittuvaisia tilanteessa, jossa esim. poliitikko tai byrokraatti ei lainkaan ole kiinnostunut pohtimaan missä voisi olla väärässä, vaan latelee tieteentekijöille ”totuuden” heidän omasta alastaan. Tästä on Ilona Kemppainen kirjoittanut tuonnoin blogissaan: https://avoimenmaan.wordpress.com/2018/09/19/akateemiset-zombit/
Paljon kaikkea muutakin kiinnostavaa kuultiin – musiikkitaiteesta huolehti säveltäjä Sten Sandell, jonka sanaa, säveltä ja ääntä yhdistelevät teokset saivat ainutlaatuisen säestyksen ulkoa kantautuneista sateen ja tuulen kohinoista. Hans-myrsky kuitenkin kulki pääosin lännestä ja pohjoisesta ohi, ja puolensataa osanottajaa sai nauttia monipuolisesta ohjelmasta sääolojen häiritsemättä. Monipuolinen päivitys pohjoismaisiin elämänaloihin antoi uutta virtaa alkavaan syksyyn.
Kirjoittaja on Suomen ja Pohjoismaiden historian professori, joka oleskeli Drakamöllanissa Svenska Litteratursällskapet i Finlandin stipendiaattina keväällä 2023 ja joka työstää yleisesitystä Pohjoismaiden historiasta.
Päivitys 5.2.2024: Suomen Drakamöllan-alumnien tapaamisessa sovittiin, että Nordiskt Forum -viikkoihin osallistuneiden järjestäessä tapahtumia voidaan käyttää tunnistetta Nordiskt Forum Drakamöllan eli #NordisktForumDrakamöllan
Vita Historica 