Tänä vuonna kesän ja syyskesän korvalle osui useita kirjajulkkareita. Äskettäin päästiin juhlimaan keskiajan metodioppaan Keskiajan avaimen (toim. Marko Lamberg, Anu Lahtinen & Susanna Niiranen) valmistumista: monivuotinen hanke sai alkunsa Jyväskylässä jo tämän vuosituhannen alkupuoliskolla, itsekin ehdin pitkään ja hartaasti viilata ja höylätä artikkeleita.
Tumman ja painavan tietojärkäleen jälkeen painosta pulpahti äsken kepeämpi tietokirja Pohjolan prinsessat – viikinkineidoista renessanssiruhtinattariin – pienoiselämäkertoja menneisyyden kuninkaiden tyttäristä, sisarista ja äideistä. En ole kaikkein fanaattisin nykyprinsessojen harrastaja, mutta historian hämärissä heidän elämäntarinansa ovat tervetulleita – parhaimmillaan löytyy sellaista kirjeenvaihtoa ja sellaisia tuntoja, jota alemman säädyn ihmisistä on vaikea tavoittaa. Näin on asian laita erityisesti, kun puhutaan myöhäiskeskiajan ja renessanssiajan prinsessoista.
Varhaisimmat maininnat sen sijaan kiehtovat enemmänkin tarunomaisuudellaan: merirosvoprinsessa Alfhild, Eowynin ja Elizabeth Swannin hengenheimolainen ei liene oikeasti ollut olemassa, mutta kertomus Itämeren ja Suomenkin rannoilla purjehtivasta soturineidosta on itsessään kiintoisa. Vakaammilla vesillä liikutaan, kun tutkitaan renessanssiprinsessojen osuutta kaapparitoimintaan: esimerkiksi Kustaa Vaasan tytär Cecilia näyttää valtuuttaneen kaappareita, jotka hoitivat likaisen työn ja luovuttivat vierasmaalaisten laivojen lastit saaliina aikakautensa ”bileprinsessalle”.
Ihan ”tavallisenakin” prinsessana oleminen kävi työstä niin ennen kuin nykyäänkin. Oli tunnettava tapoja, järjestettävä juhlia, neuvoteltava tärkeistä asioista, välitettävä viestejä, opastettava palvelusväkeä, varottava juonittelijoiden ja huhupuheiden ansoja. Vaikka varsinaisista hallitsijoista on kirjoitettu erinäisiä elämäkertoja, kuningatarpuolisot, prinssit ja prinsessat ovat jääneet yllättävänkin vähälle huomiolle. Kuitenkin koko kuninkaallinen perhe ja suku näytteli tärkeää osaa monissa historian hetkissä.
Monesta Pohjolan prinsessasta voisi kirjoittaa vaikka oman elämäkertateoksen, mutta se jää tuonnemmaksi. Seuraava tietokirja siirtyy kaupunkilaisnaisten pariin, sillä ensi vuonna ilmestyvässä yhteisjulkaisussa (mukana mm. prof. Kirsi Vainio-Korhonen & FM Sini Ojala) on tarkoitus kertoa Turun naisten historiaa, ja tieteellisellä puolella on tarkoitus perehtyä 1500-luvun maalaisyhteisöön.
Prinsessat-kirjaan liittyviä haastatteluja ja juttuja
Löytöretki Pohjolan hoveihin (utu Online -haastattelu)
Nokkelat, urheat, sitkeät (Turun Sanomat)
Kirjaan liittyvää tulevaa ohjelmistoa
Kirjamessuilla Turussa su 4.10., Agricola-lava klo 11.20, Akateemisen kirjakaupan piste klo 11.40
Kirjamessuilla Helsingissä su 25.10., Katri Vala -lava klo 11.00
Vita Historica 