Twiittaavan aatelismiehen havaintoja

Puolisen vuotta sitten aloin kokeilunomaisesti julkaista Klaus Hermansson Flemingin kronikkaa tweetteinä osoitteessa https://twitter.com/klaushssonflemi (Aiheesta aikaisemmin: https://anulah.wordpress.com/2012/02/24/klaus-fleming-twiittaa/)

Hanke etenee pikku hiljaa – 129 twiittiä myöhemmin Klaus Fleming on saanut kerrottua valtakunnan keskeisiä vaiheita, erityisesti Vaasan suvun valtaannoususta ja sotatapahtumista, ja päässyt oman henkilökohtaisen elämänsäkin kirjaamiseen.

Twitter-kronikointi on osoittautunut Klaus Flemingin tapauksessa suhteellisen onnistuneeksi siinä mielessä, että useimmat kronikan virkkeet mahtuvat yksittäiseen twiittiin; välillä joutuu pätkimään pitkää lausetta. Ja kun pikku hiljaa kirjoittaa pätkän kerrallaan muistiin, itselle hahmottuu aiempaa paremmin tiettyjä kronikan piirteitä.

Eräs seikka, jonka olen pistänyt merkille, on, että Klaus Flemingin elämänvaiheet kerrotaan aika lailla sen ihanteellisen elinkaaren mukaan, jonka kreivi Per Brahe hahmotteli ajan nuorille kirjoittamassaan ohjekirjassa Oeconomia.

Lapsuudesta ei ole mainintoja ollenkaan, vaan Klaus Fleming ujuttaa itsensä kronikkaan opiskelijana, joka selvästi lähtee ulkomaiselle opintomatkalle hiomaan koulutustaan ja asiantuntemustaan. Kronikassa tosin jätetään mainitsematta, että Klaus  Fleming joutui eroamaan Rostockin yliopistosta – hän oli muun muassa raivostunut jollekulle, joka pilkkasi hänen outoa ääntämystään, ja osallistunut kaupunkilaisten ja yliopistolaisten välisiin yhteenottoihin.

Kotiinpaluun jälkeen Klaus Fleming seurasi Per Brahen (ja varmasti muidenkin aikalaisten) ohjeistamaa urapolkua: ulkomailla opiskelun jälkeen oli hyvä palvella hovissa hallitsijaa jonkin aikaa, sillä hovi oli hyvä ponnahduslauta tärkeisiin hallintovirkoihin tai sotatehtäviin. Ja kun hyvät työtehtävät alkoivat häämöttää, oli aika perustaa perhe ja varustella mukava kartano omaan käyttöön.

Klaus Fleminginkin elämään osuivat lyhyellä aikavälillä avioliitto Kankaisten Elin Henriksdotter Hornin kanssa, esikoisen syntymä, oman kartanon rakennuttaminen Lehtisiin (jota ensin kutsuttiin ”Uudeksi Kaskiseksi”) Mynämäen Mietoisiin, sekä päällikön tehtävät ”Uudessalinnassa” (Nyslott) eli Olavinlinnassa.

Ei ole varmuutta siitä, miksi ja kenelle Klaus Fleming kirjoitti kronikkaansa, mutta ainakin siitä syntyy vaikutelma, että hän halusi esittää valtakunnan, varsinkin se itäosan historiaa siten, että hänen ja hänen vaimonsa perhe saivat mahdollisimman merkittävän aseman historiankirjoituksessa.

Herman-isän, tulevan appiukko Klaus Henriksson Hornin ja muiden sukupiiriin kuuluvien hallintotehtävät ja sotamenestys esitellään. Kirjoittaja on halunnut tehdä selväksi, että Louhisaaren Flemingien ja Kankaisten Hornien merkitys Suomen alueen historiassa on ollut keskeinen. Eikä Klaus ole vielä lähelläkään 1590-luvun valtataisteluja, joten twiitattavaa riittää jatkossakin.

Olen välillä koettanut linkittää twiiteissä mainittuja henkilöitä myös esimerkiksi Wikipedia-artikkeleihin, mutta huomannut samalla, että monet 1500-luvun henkilöistä kertovat verkkotekstit ovat täynnä isoja ja pieniä asiavirheitä. Niiden korjaamisessa riittäisi töitä,  jos vain suinkin ehtisi, ja välillä jutut ovat niin paksuja tai Katarina Jagellonica ja Maununtytär menevät sekaisin tms. että ei vaan pysty voi kykene artikkeleihin linkittämään. Selvästi olisi vielä sarkaa siinä, että saataisiin verkkoon tolkun elämäkertatietoja 1500-luvun ihmisistä.

4 kommenttia

  1. 15.08.2012 klo 4:40 am

    Historiaa käsittelevät wikipedia-artikkelit taitavat usein olla vanhoista tietosanakirjoista kopioituja. Parempia ei syntyne toivomalla, mutta hirveän vaikealta niihin koskeminen ainakin itsestäni tuntuu. On niin paljon kivempaa kirjoittaa tekstejä, joiden yhteyteen saa oman nimensä…

  2. anulah said,

    15.08.2012 klo 7:32 am

    Siellä on tosiaan vanhaa tietosanakirja- ja elämäkertateosmatskua, jolloin tuloksena on sekamelska kaikenlaisia 1900-luvun alun tyyliin psykologisoivia luonnekuvauksia ja hermanlindqvistiläisiä reippaita väittämiä. On tosin painotettava, että jäljet johtavat sylttytehtaalle, uudempiinkin tutkijoiden kirjoittamiin artikkeleihin ja niiden virhetulkintoihin, ja toisaalta, että hyviäkin artikkeleita löytyy.

    Omaa wikipedian kommentointikiinnostustani (joka olisi periaatteessa suuri, jos olisi aikaa) laimensi myös havainto, että artikkeleista generoidaan näköjään myös kirjoja, joita myydään esimerkiksi Amazonista. Monenlaisiin asioihin tulee osallistuttua ilmaiseksi, ja tämä ilmiö lienee enemmän suuren maailman ongelmia, mutta ilmaisen toimitustyön tekeminen ja sen mahdollinenkin päätyminen kaupallisiin tarkoituksiin ihan oikeiden kirjojen kustannuksella tympäisee.

    Jotain kuitenkin pitäisi tehdä kattavampien ja laadukkaampien kotimaisen historian elämäkertojen ja vastaavien saamiseksi verkkoon.

  3. 16.08.2012 klo 11:26 am

    Olisikohan siiä opiskelijoille tehtävä? Jos keräisi ensin listan?

    • anulah said,

      16.08.2012 klo 6:17 pm

      Se voisi olla hyvä menettely. Olen välillä ajatellut wikipedian täydentämistä kurssihankkeena (jotkut ihqt historiantutkimuksen grand old ladyt tekee sitä ulkomailla rutiininomaisesti kurssien yhteydessä), mutta viime aikoina on ollut aika niukasti omaa opetusta tai kurssilaisia. Työtapavinkki HY:n historian uudistettuun opetussuunnitelmaan?


Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Google+ photo

Olet kommentoimassa Google+ -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s

%d bloggers like this: