So long Tirppa, mä lähden Norsulaan

Onnistuin! Täällä ollaan. Mitäs nyt pitää tehdä?

Tällaisia aloitusviestejä on pulpahdellut joulukuun mittaan somemaailmassa, joka tunnetaan nimellä Mastodon. Twitterin ”Lintusivu” (”Birdsite”) on uuden omistajansa kanssa muutellut algoritmia ja sekoillut toimittajien tilijäädytysten ja some-linkkien blokkaamisen kanssa siinä määrin, että moni on alkanut etsiä uutta sijaa somekeskusteluille. Itsekin kyllästyin omistajan yleiseen hölmöilyyn, ja muutenkin – vaikka Twitter on ollut kiinnostava keskustelupaikka, se tuppaa vääntämään asiat ja tunteet jotenkin kireälle. Kymmenen vuoden takainen 2010 hassuttelu on vaihtunut aggressiivisempaan poseeraamiseen, riitelyyn, yleiseen keuhkoamiseen ja misinformaatioon.

Jos kaipaa paikkaa, joka ei profiloidu sekoilevan omistajansa hahmoon, Mastodon sopii hyvin: se on hajautettu, avoimeen koodiin perustuva verkosto, jolla on monia palvelimia (päälle 12 000, jos tulkitsin oikein tätä? https://mastodon.help/instances) ja niiden ylläpitäjinä yksityishenkilöitä, järjestöjä ja muita organisaatioita. Ei siis ollakaan yhden ison yrityksen tai sen johtajan ailahtelujen armoilla.

Twitteristä Mastodoniin siirryttyä tähyilin hetken aikaa tuttujen Twitter-pakolaisten seurassa ihmetellen: mitäs nyt, minnes nyt, mites tää toimii? Sitten esiin alkoi tulla uusia nimiä, aiheita ja asioita. On klassisia nkoira- ja kissakuvia, upeita maisemia eri puolilta maailmaa, monenlaisten tutkijoiden kuulumisia mitä erilaisimmista aiheista Alaskasta Tasmaniaan. Esimerkiksi @bookstodon tarjoaa monenlaisia kirjakuulumisia, lanu-kirjailijat (lasten ja nuorten kirjallisuutta siis!) kuten Magdalena Hai ovat aktiivisesti mukana suomenkielisessä kirjakeskustelussa. Mukana on myös mm. Kirsin kirjanurkka.

Ja tunnelma! Mikä tunnelma! Twitteristä Mastodoniin tultua olo oli kuin olisi siirtynyt kamalasta markettihälinästä vanhaan viihtyisään kahvilaan, jossa on paksut matot ja mukavia nojatuoleja. Siellä voi istuskella juomassa glögiä ja vaihtamassa kuulumisia ihmisten kanssa. Niin, tosiaan viestejä ei nosta esiin algoritmi, vaan päivitykset virtaavat aikajärjestyksessä silmien edessä, ja omaa viestivirtaa voi ohjata suodattimin, hashtagein, tägäyksin tai jaoin. Mastodonin tunnuskuvissa sympaattinen norsu seikkailee ympäri maailmaa ja luonnon helmassa. On enemmän tilaa kirjoittaa, ja jotenkin keskustelu, joka Twitterissä äkkiä kääntyy kireäksi virheellisten sanavalintojen nyppimiseksi, kehittyy rakentavaan ja kiinnostavaan ”hauska on tietää” -suuntaan.

Hyvin sopiikin mastodon.socialin toivottaa tervetulleeksi tällaisen kuvan kera:

Toki tyylinsä kullakin ja tyylinsä palvelimillakin. Eri palvelinten säännöt hiukan poikkeavat toisistaan – esimerkiksi osa suomalaisista palvelimista rajaa käyttökieleksi suomen – mutta palvelinten välillä voidaan viestitellä, kuten sähköpostikin kulkee hotmailin, gmailin ja jippii:n välillä. Aloitin suomalaisella palvelimella, jonka ylläpito alkoi jossain vaiheessa valittaa, että on liikaa puidenhalailutunnelmaa ja pitää saada rähinää. Rähinä ei nyt itseäni just kiinnostanut, joten vaihdoin maisemaa, mikä oli suht kätevää, vaikka hetki menikin säätäessä. Jos joku keskustelija ei noudata palvelimen sääntöjä, hän joutuu palvelimelta pois, ja jos joku palvelin toimii kyseenalaisin periaattein, muut palvelimet voivat sulkea sen pois. Twitteristä on siirtynyt myös positiivisia asioita – esimerkiksi jouluksi on suunnitteilla yhteisoloa ja viestintää #JoinIn-häsän äärellä.

Norsulassa Twitterin omituinen tilanne on herättänyt paljon vitsailua. Twitteriä kommentoidaan välillä niin paljon, että joku voi siihen väsähtää, mutta suodattimilla voi myös rajata aiheita, jotka eivät kiinnosta itseä. Viime päivinä yhteishupia syntyi erehdyksestä, joka sai alkunsa, kun Twitter esti ”Join Mastodon” (joinmastodon.org) -osoitteen. Eräs toimittaja päätyi monen erehdyksen summana kertomaan, että Twitter oli blokannut Mastodonin perustaja John Mastodonin.

Syötteeseen virtasi #JohnMastodon-vitsejä ja meemejä John Mastodonista mastodontin hahmossa, Keanu Reevesin tulkitsemana seikkailijana, historiallisissa valokuvissa muka rakentamassa varhaista mastodonia. Onpa jo esitetty, että itse asiassa John Mastodonia tärkeämpi alku-mastodonin kehittäjä olikin hänen puolisonsa Johanna / Joan Mastodon, joka on syrjäytetty historiasta. Mustavalkokuvia on jaettu muka puolisoista yhdessä ja erikseen, erilaisen vanhan teknologian äärellä. (Mastodonin kehitti alun perin Eugen Rochko, joka on mastodon.socialin ylläpitäjä.)

Mastodonista ohjeistaa hyvin ja selkeästi Roni Laukkarinen, jolla on päivittyvä bloggaus ”Näin aloitat Mastodonin käytön – Mihin rekisteröityä, ketä seurata?” https://www.rollemaa.fi/nain-aloitat-mastodonin-kayton-mihin-rekisteroitya-keta-seurata/ Laukkarisella on myös erinomainen pikaohje: ”Jos et jaksa lukea tai et ole kiinnostunut yksityiskohdista, luo tili Mastodoniin (mas.to) tästä.” (Hyviä havainnollistuksia myös täällä: https://www.spongefile.com/mastodon-quickstart-guide/)

Instanssista kannattaa tosiaan lähtökohtaisesti tarkistaa käyttöehdot, koska ylläpito on voinut rajata pois esimerkiksi organisaatiot, markkinoinnin tai tietyt kielet. Itse suuntasin H-NET:in ylläpitämään osoitteeseen https://h-net.social/ koska sen käyttöperiaatteet olivat rakentavat mutta yksinkertaiset, ja se oli suunnattu humanististen ja yhteiskuntatieteellisten alojen ihmisille (https://h-net.social/@anulahtinen). Laukkarisen yllämainitussa kirjoituksessa on esitelty hyvin erilaisia palvelimia, ”instansseja”.

Hankalinta on alussa löytää ja linkittää seurattavakseen itseä kiinnostavat ihmiset muilta palvelimilta, mutta senkin oppii nopeasti. Mastodon toimii selaimella melko hyvin, applikaatioissa voi olla vaikeampi saada eri osia helposti näkyville. Alla on oma selainnäkymäni, jossa vierekkäisillä palstoilla voi keskustella, seurata yleistä feediä, omia ilmoituksia tai tietyn henkilön sivua.

Olen ollut Twitterissä vuodesta 2009 ja seurannut siellä Fukushiman ydinvoimalaonnettomuuden päivittyvää seurantaa, seurannut Conan O’Brienin somekohtaloita ja #ImWithCoco-kampanjointia (https://anulah.wordpress.com/?s=conan+o%27brien) ja kirjoittanut siitä vuonna 2013 katsausartikkelinkin Lähikuvaan (”Tv-viihde sosiaalisen median pyörityksessä: Conan O’Brienin tapaus” https://journal.fi/lahikuva/article/view/121170). Ajankulukseni toin Twitteriin lisää 1500-lukua ja tviittailin sinne suuren osan Klaus Hermaninpoika Flemingin kronikkakirjaa 1500-luvun lopulta (https://anulah.wordpress.com/2012/08/14/twiittaavan-aatelismiehen-havaintoja/) Myöhemmin käytin Twitteriä myös opetuksessa, kun testasimme historiatiedon jakamista kurssilla ”Kevään 1918 Helsinki tviitteinä” (ks. yhteisartikkeli Yliopistopedagogiikassa https://lehti.yliopistopedagogiikka.fi/2019/12/31/helsinki-1918-twitter-toteutuksena/). Keväällä 2020 huvittelimme aiheesta #pähkinäsaarenrauhameemeinä.

Olin juuri jännityksellä seuraamassa, pääsenkö Twitterissä 3000 seuraajan määriin asti, kun Twitterin omistajavaihto vei maun kokon hommasta. Ja nyt kun olen pari viikkoa palloillut Mastodonissa, tuntuu siltä, että Norsulassa on hauskempi viettää aikaa. Sehän ei ole sama kuin Twitter eikä korvaa Twitteriä kokonaan, mutta olen alkanut ajatella, että en ehkä kaipaa niitä asioita, jotka jäivät Twitteriin, vaikka joitakin ihmisiä kaipaan. Mutta siihenhän on helppo ratkaisu – tulkaa mukaan Mastodoniin!

Ulkomailla samanhenkisiä pohtii mm. Mike Masnick kirjoituksessaan ”Why Would Anyone Use Another Centralized Social Media Service After This?” Techdirt 21.12.2022 https://www.techdirt.com/2022/12/21/why-would-anyone-use-another-centralized-social-media-service-after-this/ Mastodonissa on jo Itä-Suomen yliopiston aktiivisomettajarehtori Tapio Määttä, eilen sinne ilmestyi Kielipankki, ja ehkäpä Historiallinen Aikakauskirjakin voisi sieltä ottaa pienen jalansijan. (Edit: Historiallinen Aikakauskirja on nyt ”fediversessä” os. https://toot.community/@HAik hyvässä seurassa mm. Suomen Antropologin https://h-net.social/@suomenantropologi@fediscience.org kanssa.)

Kuka on seuraava?

Advertisement

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s

%d bloggaajaa tykkää tästä: