Lauantain Hesaria lukiessa 14.10.2023 vähän harmitti, että taas oltiin lehdessä sitä mieltä että tutkijoita ei kiinnosta. Tällä kertaa ”porvarillisena pidetty lotta-liike ei ole naistutkijoita kiinnostanut” (kirjailija Silja-Elisa Laitosen haastattelu). Meillä nyt kuitenkin on Lotta Svärd -liikkeen järjestötutkimusta, tekijöinä mm. nykyiset professori Tiina Kinnunen sekä dosentit Marjo-Riitta Antikainen, Seija-Leena Nevala-Nurmi, Maritta Pohls jne. Tutkielmia paikallisista lotista tai lotta-aiheista valmistuu liki vuosittain. Pikaiset lukuvinkit täältä:
https://blogit.utu.fi/poliittinenhistoria/2021/05/12/maanpuolustuksesta-mangaan-satavuotias-lotta-svard-tutkimuksen-kohteena/
Tämä ”tutkijat vaikenevat” / ”tutkijoita ei kiinnosta” -väite pulpahtaa pintaan milloin missäkin aiheessa, kuten olen todennut esimerkiksi Historiallisessa Aikakauskirjassa (kuvakaappaus alla, linkki https://www.historiallinenaikakauskirja.fi/wp-content/uploads/2021/10/HAik_3_2021_suuntaviivoja.pdf):
Marraskuun 15. päivänä 2023 ilmestyy teos Tietokirjallisuuden lajit ja rajat (Gaudeamus), jossa artikkelini ”Tutkija, toimittaja ja taiteilija historian tulkkeina” käsittelee yhteyksiä ja tietokatkoksia näiden kolmen kentän – tieteen, taiteen, median – välillä. https://kauppa.gaudeamus.fi/sivu/tuote/tietokirjallisuuden-lajit-ja-rajat/4841004 Sama ongelma on tunnistettu myös Ruotsissa. (*
Yleisesti ottaen, jos tulee vastaan ihan mistä vaan historia-aiheesta väite, että historioitsijoita / tutkijoita ei ole kiinnostanut tai että ollaan vaiettu, niin mielestäni kannattaa tarkistaen (edes googlata tai) tehdä pikainen kirjallisuushaku esimerkiksi osoitteessa https://kansalliskirjasto.finna.fi/ tai helka.helsinki.fi (kannattaa valita ”uusin ensin”, niin esim. 1920-luvun julkaisut eivät pomppaa sotkemaan tuloksia). Kuten yllä mainitussa artikkelissani totean, yksi ongelma lienee se, että ihmistieteet putoavat usein mediassa kulttuuri- ja tiedepalstojen väliin eikä niistä uutisoida, jolloin vaikutelma voi olla, että ei ole tutkittu.
Toki historiantutkijoita on Suomessakin rajallinen määrä ja ihan kaikesta emme ehdi joka vuosi julkaista uutta kirjallisuutta. Ja toki monissa sotahistorian esityksissä käsitellään paljon enemmän miesten tekoja ja esimerkiksi Mannerheimista on ilmestynyt teoksia varmaan vuosittain koko itsenäisyytemme ajan, mutta naisista riittää tutkittavaa ja tutkitaan myös. Historia-alalla on parhaillaan meneillään väitökirjatutkimus, jossa käsitellään naisten (usein vähäistä) esittämistä oppikirjojen sotahistorian osuuksissa. Aihetta tutkivan FM Hilda Tolosen maisterintutkielma on jo avoimesti luettavissa verkossa: https://helda.helsinki.fi/items/69250414-14da-46cc-85ff-89146d82ab93
Olen esimerkiksi kevätlukukaudella 2024 käynnistämässä kurssin, jossa on tarkoitus kirjoittaa lottien pienoiselämäkertoja Lotta Svärd -museon käyttöön, toivottavasti pääsette lukemaan niitä verkostakin ennen pitkää. Elämäkertatöiden apuna käytämme arkisto- ja aikalaisaineistoja sekä tutkimusta, josta tässä pari klassikkoa. Juho Wilska esitteli ne poliittisen historian blogitekstissä sanoilla ”Puuhaa koko lottajärjestön juhlavuodeksi, lue läpi Lottien Suomi -hankkeessa julkaistut kirjat!”
Annika Latva-Äijö (2004): Lotta Svärdin synty. Järjestö, armeija, naiseus 1918–1928.
Pia Olsson (2005): Myytti ja kokemus. Lotta Svärd sodassa.
Tiina Kinnunen (2006): Kiitetyt ja parjatut. Lotat sotien jälkeen.
Maritta Pohls & Annika Latva-Äijö (2009): Lotta Svärd. Käytännön isänmaallisuutta.
Marjo-Riitta Antikainen (2012): Velvollisuuden kutsu. Fanni Luukkonen johtajana.
(* Ruotsissa käydystä keskustelusta ks. esim. Lisa Bjurwald, ”Striden om biografin” 6.12.2021, https://dels.nu/striden-om-biografin/ Ebba Witt-Brattström, ”Rena rama trollfabriken när de ignorerar forskning” 29.9.2022, https://www.expressen.se/kultur/ebba-witt-brattstrom-1/rena-rama-trollfabriken–nar-de-ignorerar-forskning/ (Kiitos ruotsalaiset ja suomenruotsalaiset kustantamo-kontaktit asian esiin tuomisesta!)
Lisäys: Toimittaja Minna Uusivirta on todennut Journalisti-lehden jutussaan, että aiemman Etsi Xpertti -palvelun loppuminen on vaikeuttanut asiantuntijoiden löytämistä. https://journalisti.fi/artikkelit/2023/02/kysymykseesi-ei-enaa-vastata-miksi-toimittajille-tarkoitettu-etsi-xpertti-palvelu-lopetettiin/ Mitä taas tulee tutkijoiden löytämiseen yliopistojen sivuilta, käyttäjäkokemus on usein tämän kuolemattoman blogitekstin kuvauksen mukainen: https://avoimenmaan.wordpress.com/2017/09/04/tutkijoiden-loytaminen-yliopistojen-nettisivuilta/
Vita Historica 
Jätä kommentti