Management by Moron?

Här diskuteras ganska likadana frågor som presenterats på svenska av Jessica Parland-von Essen (”Att tala med väggar”)

Valtiovarainministeriön taloustieteellisen neuvoston jäsenet erosivat koettuaan, ettei heidän osaamiselleen tai näkemyksilleen annettu pienintäkään arvoa. Asiasta uutisoivat niin Helsingin Sanomat kuin Akateeminen talousblogikin, jälkimmäisessä kiteytettiin se rooli, joka kovin usein on tarjolla asiantuntijoille, poliitikoille ja keitä nyt kulloinkin halutaan käyttää lobbauksen ja valmiiksi päätettyjen ratkaisujen jees-tukena, ”hyödyllisinä idiootteina”:

Oli tietysti miellyttävää illastaa ministeriön johtavien virkamiesten (miehiä silloin kaikki) kanssa hyvän ruuan ja kelvollisen punaviinin antaessa oman lisänsä iltojen viihtyisyyteen niitä näitä rupatellen.

Valitettavasti asiantuntijat ovat sillä tavoin kiusallisia, että heistä saattaa olla tylsää, älyllisesti epärehellistä ja muuten vaan epäeettistä pönöttää joukon kaunistuksina. Heillä on taipumusta omata mielipiteitä asioista, joita he ovat tutkineet ja joihin he ovat perehtyneet. Ja niitä esittäessä mukavat rupattelut saattavat tyrehtyä. Vaan ainahan on mahdollista jättää asiantuntijat kuuntelematta tai syyttää heitä tietojen vuotamisesta tai muuten vaan ryydyttää porukat toteamaan, että yhtä hyvin voisi puhua seinille (kuten Jessica Parland-von Essen omassa blogissaan teemaa kommentoi). Tai kuten professori Markku Kuisma taannoin kommentoi kapoisia tiedepolitiikan visioita, karavaanikaan ei jaksa kulkea jos sitä koko ajan sabotoidaan.

Kun lukee kansainvälisiä talousalan lehtiä, vaikkapa Financial Timesia tai Harvard Business Review’ta, ei voi olla ajattelematta, miten paljon avarampi mahdollisten ratkaisujen kirjo niissä avautuu verrattuna kovin keskustelemattomaan päätöksentekoon näillä raukoilla rajoilla. (Eipä silti, että päätöksenteko suuressakaan maailmassa aina menisi kovin nerokkailla perusteilla, melkoisia tsoukkeja sielläkin toteutellaan.) Olisi mahdollista tarttua aivan uudenlaisiin ratkaisuihin, sen sijaan että toistellaan sellaisia tuotteistamisen, tuloksellisuuden, huippuyksikköyden jne. mantroja jotka olivat kova sana jossain muualla joskus kymmenisen vuotta sitten.

Jos tieteellisten asiantuntijoiden kuunteleminen tuntuu liian raskaalta ja turhalta, kannattaa ehkä muistuttaa mieleen neuvonantajien kuuntelemista koskevia viisauksia, joihin fiktiokin voi ohjata, kuten ilmenee ohjelistasta The Top 100 Things I’d Do If I Ever Became An Evil Overlord. Toisin kuin elokuvan pahishahmo, päättäjä ei huonojen ratkaisujen tuloksena välttämättä suistu avaruuden tyhjyyteen tai murskaudu laseraseen osumaan. Hän saattaa silti aiheuttaa vastaavan suuruusluokan vaurioita niille ihmisille, joiden puolesta hän päätöksiään tekee. Ohessa muutamia poimintoja harkittaviksi:

Ohje numero 17: When I employ people as advisors, I will occasionally listen to their advice.
Ohje numero 32:  I will not fly into a rage and kill a messenger who brings me bad news just to illustrate how evil I really am. Good messengers are hard to come by.
Ohje numero 61: If my advisors ask ”Why are you risking everything on such a mad scheme?”, I will not proceed until I have a response that satisfies them.

4 kommenttia

  1. Mikko Piippo said,

    03.07.2010 klo 11:16 am

    Ulkomaiset talouslehdet ovat usein ratkaisuehdotuksissaan aivan yhtä yksipuolisia kuin poliitikot ja virkamiehet. Vaikkapa The Economistin patenttiratkaisu kaikkeen on verojen alentaminen, valtion tehtävien supistaminen ja kaiken alistaminen markkinoille.

    HBR on tietysti ihan oma lukunsa — kysehän on paljolti liiketaloustieteen tutkijoiden kansantajuisista kirjoituksista. Kirjoituksissa tutkijat antavat neuvoja, joiden avulla yritykset voivat maksimoida voittonsa.

    HBR:ssä hienoa on se, että arvostetut tutkijat ovat valmiita esittämään tutkimustensa tulokset suurelle yleisölle avautuvassa muodossa. Tästä voisivat myös suomalaiset asiantuntijat ottaa mallia.

    • anulah said,

      06.07.2010 klo 11:34 am

      Toki HBR:nkin artikkeleissa on usein taustalla tehokkuuden maksimointi, ja lukiessani terveydenhuollon kehittämislinjauksia huhtikuun numerossa mietin, että työntekijöillä ja edunvalvontajärjestöillä voisi olla yhtä ja toista kommentoitavaa ratkaisuihin, joita lehdessä esiteltiin. Anyways, soisin että käytettäisiin edes tällaista materiaalia sen sijaan, että juostaan jonkun satunnaisen mutu-tunteen tai koplauksen ja konsulttiviisauden mukaan. Mutta siihenkin liittyen HBR samoin kommentoi, että on kivempi käyttää konsultteja, jotka antavat vastauksia, kuin tutkijoita, jotka esittävät lisää kysymyksiä.

      Erityisesti talousalan lehdissä (joita siis luen harrastuspohjalta ja ehkä kiinnittäen huomiota artikkeleihin, joiden kanssa olen itse samaa mieltä) on kiinnittänyt huomiota suht monivivahteinen suhtautuminen kannustavan työilmapiirin luomiseen, sellaisesta ei ole juuri ollut havaintoa täkäläisen työuran mittaan. Viime vuoden puolella Business Week esitteli ”uraauurtavan näkökulman” (ts. ehkä joskus maailmassa jo käytössä olleen) eli kulujen ja työaikojen valvonnan vähentämisen avaimena yrityksen menestykseen, työtehoon ja työtarmoon. Financial Times ja Fortune ovat toistuvasti puuttuneet samoihin teemoihin (ja erityisesti FT sisältää tietty paljon muutakin kuin talouselämän juttuja). Työajanseurantaohjelmien kanssa sekoillessa tuntui sangen varteenotettavalta.

  2. Mikko Piippo said,

    12.07.2010 klo 4:36 am

    Liike-elämässä jo pelkkä markkinamekanismi vie koko ajan organisaatioita kohti suurempaa tehokkuutta, julkisella sektorilla tätä ei tapahdu. Tätä yritetään paikata lisäämällä valvontaa.

    Kotimaista liiketaloustieteen tutkimusta on muuten vapaasti luettavissa verkossa, ks. LTA.

  3. anulah said,

    12.07.2010 klo 1:23 pm

    No, tehokkuutta ja tehokuutta… kiitos linkistä.


Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Google+ photo

Olet kommentoimassa Google+ -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s

%d bloggers like this: