Pohjoismainen paikallisuus meren takana

Ilmestynyt alun perin Paikallishistoria.fi -sivuilla 29.5.2021 os. http://paikallishistoria.fi/artikkelit/pohjoismainen-paikallisuus-meren-takana-konferenssiraportti

Pohjoismainen paikallishistoria oli omalla tavallaan mukana Society for the Advancement of Scandinavian Study vuotuisessa konferenssissa, joka järjestettiin tänä vuonna etätapahtumana. Sessiossa ”Local History Writing and the Immigrant Experience” käsiteltiin pohjoismaisten siirtolaisten paikallisia kokemuksia Pohjois-Amerikassa. Mutta millaisia ovat paikallishistorian kokemukset toisella mantereella?

Millaisia olivat alkuperäisasukkaiden, muiden siirtolaisten, entisten orjien ja pohjoismaiden alueelta saapuvien siirtolaisten kohtaamiset? Tätä pohti Jennifer Attebery (Idaho State University) esityksessään ”Local history writing as an immigrant genre”, jota varten hän oli tutkinut Amerikan-ruotsalaisia paikallishistoria-teoksia. Atterbery ei löytänyt ruotsalaistaustaisten siirtolaisten paikallishistorioissa erityistä eroa suhteessa esimerkiksi englantilaistaustaisiin teoksiin, vaan katsoi, että teokset olivat ennen kaikkea kuvaamansa paikallisyhteisön tarpeisiin kirjoitettua, positiivista ja esimerkiksi etnisten ryhmien ristiriidat tai alkuperäisasukkaat ohittavaa kerrontaa.

Caitlin Sackrison (Brandeis University) puolestaan puhui aiheesta ”Space of Belonging: The History of Land Rights for Norwegian-American Women in Southern Minnesota” ja toi esiin norjalaisten siirtolaisten käsitykset naisten perintöoikeudesta ja omistusoikeudesta sekä niiden vaikutukset siirtolaisten tapaan hoitaa ja hallita tilojaan. Sackrison oli tutkimushankkeessaan aikeissa selvittää siirtolaisten maaomistuksia ja naisten roolia maaomaisuuden haltuunotossa alkuperäisaineistojen kautta.

Sarah C. Reed (Brigham Young University) käsitteli norjalaisten mormoni-imigranttien kirjeitä; esitys muistutti siitä, että siirtolaisten kokemukset uudella asuinseuduilla osin jakautuivat esimerkiksi vakaumuksen mukaan, mutta toisaalta yhdistäviä kokemuksia norjalaisten kesken oli paljon uskonnollisesta vakaumuksesta riippumatta.

Siirtolaiset paikallishistorian teemana toi ehkä erityisen selkeästi esiin kysymyksen, joka on mukana muissakin paikallishistorian tutkimuksissa ja julkaisuissa: miten tasapainoilla paikallisuuteen liittyvää yhteenkuuluvuuden ja ulkopuolelle sulkemisen välillä? Oma kiinnostava ylirajainen paikallisuutensa syntyi myös konferenssikeskusteluissa, joissa monet keskustelijat viittasivat pohjoismaiseen perhetaustaansa.

Konferenssi järjestettiin etätapahtumana, ja sen pääpaikka oli Seattle.  Järjestäjänä oli Society for the Advancement of Scandinavian Study. Kirjoittaja Anu Lahtinen, joka on myös Tilaushistoriakeskus ry:n puheenjohtaja, osallistui sessioon kuuntelijana. Lisätietoja: https://scandinavianstudy.org/annual-meeting/sass-2021-seattle/