Keskiajan ja 1500-luvun tutkimuksia SLS:n julkaisusarjoissa

Svenska litteratursällskapet i Finland on vuosikymmenten mittaan julkaissut monia tärkeitä keskiajan ja 1500-luvun tutkimuksia. Joukossa on Greta Hausenin nimistöhistoriallisia tutkimuksia, Gunvor Kerkkosen tutkimuksia merenkulusta ja asutuksesta Suomenlahden rannikolla sekä Birgit Klockarsin keskiaikajulkaisuja, niin piispa Hemmingin elämäkerta kuin tutkimus Naantalin luostarin väestä.

Huomasin vasta tällä viikolla (kiitos Källan-jäsenlehden http://www.sls.fi/sv/lank/las-medlemstidningen-kallan-pa-natet), että SLS on jo naisten päivän viikolla alkanut julkaista näitä teoksia ilmaisina digitoituina versioina.

Linkkien takaisia teoksia voi lämpimästi suositella. SLS vahvisti twiitillä, että Greta Hausenin Nylands ortnamn (1920-1924) on myös luvassa digitaalisena syksymmällä. Hausenin työ on myös ihan huippu historiantutkijalle, joka haluaa etsiä tiettyyn paikkaan liittyviä tietoja voudintileistä. Esimerkiksi Hyvingeberg-Hyvinkäänvuori -nimipoimintojen viitteet auttoivat löytämääm voudintileistä 1550-luvun vuorityön ensi vaiheet Hyvinkäällä – ilman Hausenin pohjatyötä olisi mennyt hakuammunnaksi. (Hyvinkäänvuoresta eli Hopeavuoresta ja sen kaivoshankkeesta lisää https://hyuffwingae.wordpress.com/2017/06/28/hyvinkaanvuori-hopeavuori/ )

http://www.sls.fi/sv/utgivning/vastnylandsk-kustbebyggelse-under-medeltiden

http://www.sls.fi/sv/utgivning/alands-ortnamn

http://www.sls.fi/sv/utgivning/bondesegel-pa-finska-viken

Bonuslinkki: Fredrika Runeberg ja Min pennas saga – valaiseva monessa aiheessa mutta tarjoaa myös lisätaustoja Fredrikan 1500-luvulle sijoittuneen Sigrid Liljeholm -teoksen taustoista. #1500lukujutut

http://www.sls.fi/sv/utgivning/anteckningar-om-runeberg

Lisäys: Kaisa Kyläkoski kommentoi blogissaan digitoitua Släktbok-aineistoa: http://sukututkijanloppuvuosi.blogspot.fi/2017/06/digitoitu-slaktbok.html

Hattulan_voutikunnan_tilikirja_48

Nils Mattsson, Turun linnan lasimestari kävi Hyvinkäänvuorella vuonna 1557 malmisuonta katsomassa, ja tämän voudintilitiedon KA 3826 f. 46v. (aukeaman vasen ylälaita) löysin Greta Hausenin Nylands ortnamn, 1920-1924, s. 502 nimipoimintojen ansiosta.

 

Mainokset

Oravalan Matti ja Mecklenburgin Albert

Blogilastu on aiemmin julkaistu Glossa ry:n blogissa os. http://www.glossa.fi/wp/?p=244

Tämän vuoden elokuussa juhlittiin Oravalan kylässä, nykyisessä Kouvolassa (aiemmin Valkealaa) erään keskiaikaisen kiistan muistoa. Tarkkaan ottaen juhlan aiheena oli se, että vuonna 1365 setvitty kiista jätti jälkeensä ensimmäiset tiedot elämästä Oravalassa. Tuolloin kuningas Albrekt antoi Turussa kirjeen, jossa hän määräsi, että Mattis aff Orewall saisi takaisin kaiken omaisuuden, jota miehet niin Hämeestä kuin Lappeesta olivat koettaneet häneltä viedä.

Oravalan Mattia käsittelevä kirje on säilynyt 1770-luvun kopiona, joten monet siinä mainitut nimet ja sanat ovat epäselviä. Kärhämä on liitetty erämaiden asuttamiseen: on arveltu että Matti on lähtenyt kruunun tavoitteiden mukaisesti asuttamaan seutua, joka ennen oli toisten laillista eräaluetta, ja että eränkävijät ovat vieneet häneltä hänen raivaamiaan maita. Toisaalta, kun kävin läpi asiakirjaa, sain vaikutelman, että kyse on voinut olla myös irtaimesta omaisuudesta, esimerkiksi Matin omasta eräsaaliista tai kauppatavaroista.

Matti on saanut oikeudet takaavan kirjeen helmikuussa 1365 Albrekt Mecklenburgilaiselta, joka piiritti tuolloin Turun linnaa koettaen vakiinnuttaa asemansa ristiriitojen repimässä valtakunnassa. Mieleen tulee kysymys, oliko Oravalan Matin kärhämässä myös yhteyksiä laajempaan valtakunnassa käytyyn valtataisteluun. Viipurin linnaläänin hallinto antoi tukensa Albrektille; oliko Matilla ehkä jotain henkilökohtaisia yhteyksiä tähän hallintoon ja oliko hän sitä kautta saanut apua asiansa viemisessä ”kuninkaisiin”?

Korostan, että yllä esittämäni pohdinnat ovat nimenomaan pohdintoja ja ehkä-sanat hyvin painokkaita. Oravalan Matin tapaus on hyvä esimerkki siitä, miten paljon kysymyksiä ja tulkintamahdollisuuksia yhden asiakirjan tarkastelu avaa. Paljon jää myös vastaamatta, mutta pohdittavaa ja paikallishistoriallista juhlittavaa Matin tapaus tarjoaa vielä pitkiksi ajoiksi.

Asiakirjan teksti on luettavissa Diplomatarium Fennicumissa – olen kiinnostunut kuulemaan, jos löydätte huomautettavaa ylläesitetystä tulkinnasta! Aihetta on käsitelty mm. Valkealan paikallishistorioissa sekä Seija Nurmen kirjoittamassa Oravalan kyläkirjassa ja Ragnar Rosénin artikkelissa, joka ilmestyi Historiallinen arkisto XXXV:ssä.

Kirjoittaja on Suomen ja Pohjoismaiden historian dosentti, joka esitelmöi Oravalan Matista tämän 650-vuotisjuhlatilaisuudessa Oravalan koululla elokuussa 2015.

Vanhojen aikojen lumoa

Keskiajan ja uuden ajan alun tutkimusta tehdään hyvin monilla eri tieteenaloilla, vaikka nämä tieteenalat eivät hyvästä tahdosta huolimatta aina kohtaa toisiaan. Siksi on tervetullutta, että yhteistyötä pyritään kehittämään eri tavoin. Perjantaina 4.12.2009 aloitti Turun yliopistossa toimintansa Turku Center for Medieval and Early Modern Studies.

Tilaisuudessa keskuksen johtoryhmä, prof. Marjo Kaartinen, dos. Sanna-Kaisa Tanskanen, dos. Matti Peikola sekä FM Tom Linkinen kertoivat, miten ajatus keskiajan ja uuden ajan alun tutkimuksen keskuksesta oli vähitellen kehittynyt, kunnes se nyt nousi uudistuvan yliopiston painopistealueeksi. Tilaisuuteen oli myös koottu viidenkymmentä posteriesitystä eri tieteenalojen tutkimushankkeista, jotka esittelivät alan tutkimusta Turun yliopistosta.

Mukana oli historian, kielitieteiden, filosofian, taidehistorian ja monien muiden alojen tutkimushankkeita. Ne oli ryhmitelty erilaisten kattoteemojen alle – tällaisia olivat muun muassa kaupunki, valta, ammatit, sukupuoli, järki ja tunteet, kasvit ja eläimet. Tuloksena olikin paljon parempi ryhmittely kuin vaikka oppiainerajojen mukainen koonto, koska eri aiheet kohtasivat toisensa yli oppiainerajojen. Tämä auttoi heti törmäyttämään eri alojen hankkeita tuoreella tavalla.

Tilaisuudessa esiteltyjen yksittäishankkeiden tutkimusaiheina olivat niin kaupunkikätilöt, englantilaisia reseptit, uuden ajan alun kirjeenvaihto, Agricolan morfosyntaktinen tietokanta ja uuden ajan alun filosofian eläinkäsitykset. Joukossa oli monia henkilökohtaisia hankkeita, mutta myös suurhankkeita kuten uuden ajan alun kaupunkia ja sukupuolta tutkiva kansainvälinen hanke sekä Agricolan suuri sanakirjahanke. Lisätietoja löytyy varmasti piakkoin hankkeen kotisivuilta.

Toivottavasti vielä puuttuvienkin alojen tutkijat liittyvät mukaan keskuksen toimintaan, sillä näyttää siltä, että mahdollisuuksia on monenlaiseen hyödylliseen yhteistyöhön. Tapaamisessa ideoitiin muun muassa säännöllisiä seminaareja, studia generalia -luentosarjaa sekä kansainvälistä yhteistyötä. Koska hanketta on ideoitu pitkään ja koska sillä on pohjaa eri alojen vuosia kestäneessä tutkimustyössä, näyttää siltä, että paljon kiintoisia asioita on vireillä.

Katso myös
Turun yliopiston uutinen aiheesta

Tampere Centre for Classical, Medieval and Renaissance Studies

Nordic Centre for Medieval Studies