Riitoja, rikollisia ja irtolaisia 1600-luvun Iisalmesssa

Taannoisessa gradubloggauksessa jäi vielä uupumaan kevätlukukauden viimeisin gradutyö, mutta nyt sekin on verkossa. Ville-Pekka Kääriäinen on gradussaan tarttunut aiheeseen ”Kontrolli suurvallan syrjäseudulla: Kruunun ja paikallisyhteisön kohtaaminen Iisalmen pitäjän käräjillä 1684–1694https://helda.helsinki.fi/handle/10138/191102?show=full

Usein kun yleisesityksissä käsitellään Suomen historiaa, puhutaan oikeastaan siitä, mitä tiedetään Etelä- ja Länsi-Suomesta, mutta eri seutukunnissa on omat piirteensä, joista monia ei ole oikeasti vielä tutkittu. Esimerkiksi takavuosina ilmestyneet Viipurin läänin historiat ovat osoittaneet, että Itä-Suomen historiaa tulee tarkastella sen omien aineistojen ja erityispiirteiden kautta.

Ei ole ihan pikkujuttu perehtyä esimerkiksi 1600-luvun tuomiokirjoihin, niiden vanhojen käsialojen ja ruotsin kielen kiemuroihin, ja seurata monipolvisia riitatapauksia käräjiltä toiselle. Huolellisen tutkimuksen tuloksena voi löytyä, kuten tässä tapauksessa, uutta tietoa siitä, miten keskusvallan kontrolli toimi Iisalmen seudulla.

Gradussa käsitellään niin  irtolaisiin kohdistuneita toimenpiteitä, seksuaalirikollisuutta kuin maanomistukseen liittyviä konflikteja. Esiin tule sekä paikallisia ja ajallisia erityispiirteitä että viitteitä, jotka ovat linjassa yleisen kehityksen kanssa.

——————————————–

Edellisen gradun kaveriksi satunnaislöytö Heldasta: Merikki Lappi, Omtal av kvinnor på 1700-talet. En analys av Pehr Kalms brev, https://helda.helsinki.fi/handle/10138/191170?show=full käsittelee mainintoja naisista Pehr Kalmin kirjeissä C. F. Mennanderille. Näyttää siltä, että Kalmilla oli tapana käyttää avioituneista naisista näiden aviopuolisoiden sukunimeä, mikä ei 1700-luvulla vielä ollut vakiintunut käytäntö.

 

Mainokset

Kevään graduja

Opinnäytetöiden ohjaaminen on tavattoman antoisaa, koska niiden kautta pääsee kurkistamaan itselle aivan uusiin aiheisiin. Kuten toisaalla keskusteluissa todettiin, historia-alan graduissa on usein erinomaista lähdetyötä, ja on hienoa nähdä miten tutkielman tekijä ottaa aineiston haltuunsa. Lisäksi pääsee näkemään, miten paikallinen ja ajallisesti rajattu aihe kuitenkin liittyy osaksi suuria linjoja, joista kirjoitin myös Historiallisen Aikakauskirjan 2/2017 pääkirjoituksessani (http://agricola.utu.fi/keskustelu/viewtopic.php?f=11&t=6691). Alla joitakin kevään gradutöitä, jotka nykyisinä sähköisinä aikoina ovat kätevästi luettavissa verkossa. Suosittelen.

Niina Hägg: Mainettaan parempia. Aviottomana syntyneet lapset ja heidän äitinsä Kymintehtaan tehdasyhdyskunnassa 1904–1915. Monipuolisesti lähdeaineistoa käyttävä tutkielma vahvistaa aiempien tutkimusten havaintoja, että vaikka avioton raskaus aiheutti häpeää ja epävarmuutta, Kymintehtaalla aviottomilla lapsilla ja heidän äideillään oli usein perheen tai yhteisön tuki turvanaan. Aviottoman lapsen synnyttäminen ei pääsääntöisesti sulkenut äitejä yhteisön ulkopuolelle.
https://helda.helsinki.fi/handle/10138/184173

Pasi Pykälistö: Valapaton tulva Kymenlaaksossa 1898-1910 – paikallisyhteisö ja luonnonkatastrofi autonomian ajan lopulla. Kymijokilaaksossa koettiin vuona 1898 ja 1899 ”valapaton tulvana” tunnettu suurtulva, jonka aikana Järvi-Suomen suuret laskujoet, Vuoksi, Kymijoki ja Kokemäenjoki tulvivat yli äyräiden. Opinnäytetyö tarkastelee tulvan aiheuttamia vahinkoja ja yhteiskunnallista keskustelua ja tuo esiin, miten teollisuuden ja maatalouden suhde ja intressit ympäristön käyttöön tulivat tulvakeskusteluissa näkyviksi. https://helda.helsinki.fi/handle/10138/181399

Anna Hyödynmaa: Asumisen saumakohdassa – Työväestön asunto-osuuskunnat Käpy ja Voitto 1920-luvulla. Työ tarkastelee 1920-luvun pienimuotoisia asunto-osuuskuntia. Asumismuotona asunto-osuuskunta jäi Suomessa varsin harvinaiseksi. Asunto-osuuskunnat jäivät vuokra-asumisen ja osakeyhtiöiden väliseen saumakohtaan, ja niiden asukkaat olivat puolestaan työväestön ja keskiluokan saumakohdassa. Gradu tuo esiin sekä asunto-osuuskuntien hallintoa että arjen haasteita. https://helda.helsinki.fi/handle/10138/184169

Markus Meriruoho: Adlercreutzin rykmentin upseeristo Viaporin antautumisen jälkeen vuonna 1808. Gradussa on selvitetty Adlercreutzin rykmentin upseeristoa, upseerien taustoja ja elämänvaiheita sekä sitä, mitä heille tapahtui sodan päätyttyä. Miten he selvisivät vankeudesta Venäjällä ja kuinka moni siirtyi Ruotsin puolelle?  https://helda.helsinki.fi/handle/10138/184165

——————————————
Lisäksi kiinnostavia graduja lähialoilta:
Janika Aho: Isonkyrön kirkon seinämaalaukset – tilaajatutkimus reformaation ajalta
https://helda.helsinki.fi/handle/10138/181389
Toni Simanainen: Goottilainen typografia ja symboliikka Saksalaisen ritarikunnan alueilla: keskiajan semioottisen merkityksen muutos keskiajan lopulta 1900-luvun alkuun  https://helda.helsinki.fi/handle/10138/184159