Kirjauutuus kyseenalaistaa monia vahvoina eläviä käsityksiä perhe-elämästä

Onko vanhemmuus hankalaa? Huolestuttavatko nuorison valinnat? Hiertääkö uusperheen arki? Et ole yksin: menneet sukupolvet jakavat kokemuksesi vuosisatojen ajalta! Uusi kirja avaa perhe-elämän kirjoa Suomessa keskiajalta 2020-luvulle. Perheen jäljillä tarkastelee arkea ja tunteita pohjoismaisissa perheissä. Keskiössä ovat perheiden sisäiset suhteet ja tunnesiteet.

Perheestä puhutaan päivittäin niin arjessa, politiikassa kuin tutkimuksissakin. Näkökulmasta riippuen perhe on yhteiskunnan tukipilari tai menneen maailman jäänne, turvasatama tai kriisipesäke. Nykyperheet kuvataan entistä pirstaleisemmiksi. Uusperheet, sateenkaariperheet, adoptiot ja huoltajuuskiistat nähdään nykymaailman ilmiöinä.

”Kirjamme perusajatuksena on havainto, että menneisyyden perhe-elämässä oli lopulta hyvin samankaltaisia ongelmia ja ilonaiheita kuin nykyäänkin, ja että näistä havainnoista voisi olla hyötyä myös suurelle yleisölle”, sanovat kirjan toimittajat Johanna Ilmakunnas ja Anu Lahtinen.

Tämän päivän nostalgisissa mielikuvissa menneisyyden perheeseen liitetään turvallisuus, pysyvyys ja vastuullisuus. Kuitenkin niissä ratkottiin nyky-yhteiskunnassakin arkipäiväisiä yksinhuoltajuuden, adoption, sosiaalisen vanhemmuuden, uusperheiden ja vihkimättömien parien pulmia. Myös monet nykyajalle tyypillisinä pidetyt ilmiöt kuten aviopuolisoiden omien nimien säilyttäminen tai kahden elättäjän perhemalli ovat löydettävissä keskiajan ja varhaismodernin ajan perheistä.

”Kirja auttaa ymmärtämään nykyongelmia ja niiden taustoja, rauhoittaa moraalipaniikkia ja hahmottaa vaihtoehtoisia ratkaisuja. Menneisyydessä ja nykypäivässä ihmisten kuvitelmat perheestä saattoivat erota paljonkin siitä perheestä, jossa he elivät.”

Johanna Ilmakunnas & Anu Lahtinen (toim.): Perheen jäljillä. Perhesuhteiden moninaisuus Pohjolassa 1400–2020 366 s., Vastapaino 2021

Perheen jäljillä – kiitos Emil Aaltosen

The Blogger is happy to announce that she and her project team have received a funding of 200 000 euros for a project that aims to analyze and write a new interpretation of the family relations in Finland. I am very grateful to the Emil Aaltonen Foundation and happy for myself and the excellent members of the team.

Linkki Emil Aaltosen säätiön sivuille
Linkki Turun yliopiston UTUonline -uutiseen

Omasta ja työryhmän puolesta olen todella hyvilläni ja iloinen: Emil Aaltosen säätiö on myöntänyt 200 000 euron kolmivuotisrahoituksen johtamalleni hankkeelle Perheen jäljillä. Tämä on mahtava juttu, ensi vuoden alussa käynnistellään ja kolmen vuoden päästä toivottavasti nähdään tuloksia! Matkan varrella toivottavasti päästään keskustelemaan monien perhehistorian ja perhetutkimuksen klassisten nimien ja uusien pohtijoiden kanssa. 

Ajallisesti hanke keskittyy siihen, millaisia perhesuhteet ovat olleet ennen 1900-luvun alkua ja miten menneiden vuosisatojen perintö on nähty 1900- ja 2000-luvuilla.

Huomiota saavat lain ja normien tunnistamat ja arvostamat keskeiset kolme suhdetyyppiä, joihin on lähtökohtaisesti liitetty kirkon siunaama avioliitto sekä verisukulaisuus:

1) puolisoiden väliset suhteet
2) vanhempi–lapsi -suhteet
3) sisarusten keskinäiset suhteet

Perheenjäsenet elävät tyypillisesti samanaikaisesti läpi useita yllämainittuja suhteita, joihin liittyy erilaisia valta-asetelmia, tunnesiteitä ja velvoitteita. Varhaismodernin ihanteen mukainen kuuliainen vaimo saattoi samanaikaisesti olla rakastettu tytär, arvovaltainen äiti ja toisaalta läheinen (tai etäinen) sisar. Yllämainittuihin kolmeen suhdetyyppiin menneisyyden ihmiset viittasivat usein myös silloin, kun he arvottivat ja määrittelivät muita hoiva- ja riippuvuussuhteita tai yhteiskunnallisia suhteita.

Menneisyydestä löytyy silti paljon muutakin: on uusperheitä, vihkimättömiä suhteita, jalkavaimoja, ottolapsia, yksinhuoltajia ja sosiaalisesti määrittyneitä sukulaisuussuheita (kuten kummius sekä tietyt hoiva- ja riippuvuussuhteet).

Hanke käsittelee sekä normien mukaisia että niistä poikkeavia perhesuhteita ja muistuttaa siten, että menneisyyden moninaisten perheiden ymmärtäminen voi auttaa ymmärtämään ja ratkomaan myös nykyperheiden ongelmia.

Hankkeessa on mukana  jo väitelleitä tutkijoita, jotka tekevät pitkän aikavälin tulkintoja perhesuhteiden historiasta. Näitä osuuksia syventävät ja osittain haastavat hankkeessa olevat väitöskirjan tekijät, jotka keskittyvät väitöskirjatyölleen olennaisiin tapaustutkimuksiin.

Hankkeessa on mukana eri oppiaineiden ja yliopistojen tutkijoita, jotta eri tutkimusympäristöjen osaaminen ja parhaat käytännöt saadaan mukaan. Väitöskirjan tekijät saavat keskittyä edistämään opinnäytetyötään ja väitelleet puolestaan pääsevät hiomaan asiantuntemustaan ja kokemustaan tutkijoina ja jatko-opiskelijoiden mentoreina.

Perheen jäljillä tuo yhteen tutkimuksen eri haarat, rakentaa uutta kokonaistulkintaa ja kyseenalaistaa yksinkertaistetut käsitykset menneisyyden perheestä. Se ottaa huomioon keskiajan ja varhaismodernin ajan merkityksen myöhempien vuosisatojen perhesuhteissa ja hakee aktiivista keskusteluyhteyttä modernin kriittisen perhetutkimuksen kanssa. Näin tutkimuksella on uutta sanottavaa sekä historiantutkimuksen että yhteiskunnallisen keskustelun kentällä.

Emil Aaltosen elämäkerta säätiön sivuilla: ”Emil Aaltosen mielestä kasvava taloudellinen hyvinvointi on mahdollista vain siellä, missä kansallinen kulttuuri on korkealla tasolla. Sen vuoksi hän halusi lahjoittaa osan työnsä tuotosta suomalaisen kulttuurin tukemiseen.”