”Seisoen pöydällä lasi kädessä”

”75 tyttötynkää on taas ilmoittautunut haluawansa ylioppilaiksi! Nyt saa kapakkapuolue yliopistossa lisäkseen uusia woimia, ja tulee kai sen asema yhä enenewien naisylioppilasten awulla taatusti woitolle. Kello 2 jälkeen saadaan nyt nähdä walkolakkisia kassapäitä tulwailewan ylioppilastaloon janoansa sammuttamaan. Kerrotaan erään naismaisterin wiime maisteriwihkijäisissä, seisoen pöydällä lasi kädessä, pitäneen puheita ihastuneille miestowereilleen. Mikähän nyt seuraava aste? – Onhan jo olemassa raittiusseura miespuolisia ylioppilaita warten. Otetaankohan siihen naisylioppilaitakin jäseniksi? Ellei, niin järjestäkää Herran nimessä pian Raittiusseura naisylioppilaita warten. Muuten kapakkaelämä Ylioppilastalossa ei lopu ikänään. – Ääni syvistä riveistä.”

Pohjalaisen yleisönosaston kirjoittaja ilmaisi 5.5.1896 huolensa opiskelevien naisten alkoholin käytöstä. Mahdollisia maailmoja maalaavat kysymykset (”Mikähän nyt seuraava aste?”) ja huoli kapakkaelämästä kärjistyivät muistelukseen eräästä naismaisterista, joka vuoden 1894 promootiossa oli pitänyt puhetta pöydällä seisten. Ilmeisesti tällä viitattiin Tekla Hultiniin, tulevaan toimittajaan, filosofian tohtoriin ja poliitikkoon, jonka Päivälehti oli 1.6.1894 uutisoinut pitäneen puheen promootiojuhlien aikana.

Päivälehti oli tuoreeltaan uutisoinut maisteripromootiosta 1894, että Tekla Hultin piti siellä puheen. ”Laakereita, viiniä ja naisia!” tuumi lehti, mutta promootiokuvaus ei maalaillut sellaista rappion uhkaa kuin 1896 mielipidekirjoitus Pohjalaisessa. Hultinin äiti oli saanut käsiinsä mielipidekirjoituksen ja lähettänyt sen tyttärelleen, ja ilmeisesti tarina kierteli muutenkin – näin on ainakin ymmärrettävä Venla Kiisken tutkimusta Tekla Hultin, poliitikko (Jyväskylän yliopisto 1978, s. 44 https://jyx.jyu.fi/handle/123456789/66364). Hultin sai vielä myöhemmin, vaalikampanjan aikana, kuulla huhuja, että oli altis nostamaan ”champagne-lasia” (Kiiski 1978, s. 164)

Väärin juhlittu? Kiisken mukaan Tekla Hultin jätti myöhemmin tohtoripromootion väliin, mutta muuten hän jatkoi näkyvissä yhteiskunnallisissa tehtävissä lannistumatta. Promootioajat olivat vasta alkua.

Tekla Hultinista myös esim. https://375humanistia.helsinki.fi/humanistit/tekla-hultin

FT Reetta Hännisen tutkimushankkeesta saamme lähivuosina lisätietoa Hultinin elämästä ja toiminnasta. https://www.hssaatio.fi/apurahat/ainoa-ja-ensimmainen-tekla-hultin-1864-1943/

Naisten tiet yliopistossa

Millainen on ollut suomalaisten tutkijanaisten tie? Miten he nousivat ensimmäisiin akateemisiin virkoihin? Millaisia ovat nykyajan urapolut? Anu Lahtisen ja Tuula Vainikaisen teos Proffapoluilla (Avain 2022) valottaa aihetta: https://avain.net/search.php?search=proffapoluilla

UUSI TARJOUS 30.9.2022. ASTI! Proffapoluilla-kirjamme on tilattavissa erikoishintaan 25 euroa koodilla NAISLIITTO, joka syötetään kassalla Avaimen verkkokaupassa (http://avain.net).

Kirjamessut #Proffapoluilla!
Turun kirjamessut pe 30.9. klo 14.45-15.05, Puisto-lava: Tuula Vainikainen ja Reetta Kettunen keskustelevat suomalaisten tiedenaisten elämästä kautta aikojen.
Helsingin kirjamessut to 27.10. klo 18.00-18.30, Tiedetori: Anu Lahtinen ja Anna Rastas keskustelevat naisista tieteentekijöinä ja heihin kohdistuvista odotuksista. Haastattelijana Jakke Holvas.
Helsingin kirjamessut su 30.10. klo 10.30-11.00, Kruununhaka-lava: Anu Lahtinen ja Anna Rastas keskustelevat naisista tieteentekijöinä ja heihin kohdistuvista odotuksista. Haastattelijana Jakke Holvas.

Päivittyvä lista kirja-arvioista ja muista kirjaan liittyvistä jutuista:

Tiedeyhteisö on erittäin vastustuskykyinen muutoksille – Miksi naisia on edelleen niin vähän professoreina? Maritta Pohls, Tieteessä Tapahtuu 15.9.2022
https://www.tieteessatapahtuu.fi/numerot/2-2022/tiedeyhteiso-erittain-vastustuskykyinen-muutoksille-miksi-naisia-edelleen-niin-vahan
Naisen tie tieteen huipulle on kivinen, Helena Pilke, Agricolaverkko 27.4.2022
https://agricolaverkko.fi/review/naisen-tie-tieteen-huipulle-on-kivinen/

Lasikatot pitävät pintansa yliopistoissakin, Pekka Wahlstedt, Tiedetoimittaja 15.5.2022
https://www.tiedetoimittajat.fi/lasikatot-pitavat-yha-pintansa-yliopistoissakin/

Tiedenaisten urapoluilla voi edelleen kompastua äitiprofessorin, kahvinkeittäjän ja yleissihteerin velvollisuuksiin. Anu Lahtisen blogipuheenvuoro Taideyliopiston historiafoorumin blogissa 9.5.2022
https://blogit.uniarts.fi/en/post/piikasesta-professoriksi-tai-painvastoin/
Puuttuvien naisprofessoreiden arvoitus, Kyösti Niemelä, Acatiimi 3/2022 s. 53 https://acatiimi.fi/wp-content/uploads/2022/06/acatiimi_3_2022.pdf
Kirjavinkkaus-esittely, Antti Koskinen 12.4.2022
https://www.kirjavinkit.fi/arvostelut/proffapoluilla-tutkittua-ja-koettua-tiedenaisten-elamasta/

Suomalaisten naisten tie tieteen huipulle on ollut mutkikas. Vielä 1900-luvun alussa naisten oli anottava vapautusta sukupuolestaan päästäkseen opiskelemaan yliopistossa, ja matkalla tohtoriksi, dosentiksi tai professoriksi oli monta kivikkoa.


Ensimmäinen suomalainen naisprofessori oli historian professori Alma Söderhjelm Åbo Akademissa 1920-luvulla. 2020-luvulla naisten osuus professuureista on edelleen vain kolmannes. Vaikka tänäkin keväänä olemme kuulleet uutisia uusista rehtorien ja tieteellisten johtajien nimityksistä, taivallettavaa riittää. Varsinkin luonnontieteellisten ja teknillisten alojen professuureissa naiset ovat selkeästi vähemmistönä tai puuttuvat kokonaan. Yliopistojen ykkösrehtoreista vain 18 prosenttia on naisia.

Eri tieteenalojen ensimmäiset tunnetaan, mutta mitä tapahtui heidän jälkeensä? Useilla tieteenaloilla ensimmäisen naisprofessorin jälkeen on voinut kulua kymmeniä vuosia ennen kuin seuraava nainen on edennyt samaan asemaan. Syvälle piintyneet asenteet ja epätasa-arvoiset käytännöt on hyvä tunnistaa ja tiedostaa. Tieteen lasikatot tai mustat aukot eivät synny sattumalta.

Proffapoluilla -kirjan kirjoittajat selvittivät naisten asemaa yliopistossa ja kokosivat 160 naisprofessorin kokemuksia urapolustaan. Vähättely, ansioiden ohittaminen ja moninkertaiset pätevyysodotukset ovat tuttuja monille.

Vastapainoksi moni on voinut kokea kollegiaalista yhteistyötä ja saanut tukea ja kannustusta lähipiiristä. Oman perheen, kollegojen, innostavien opiskelijoiden ja uskoa valavien ohjaajien tuki on korvaamatonta. Lopulta eräs tärkeimmistä eteenpäin vievistä tekijöistä on se, että löytyy niitä, jotka näkevät osaamisen ja luottavat tutkijan mahdollisuuksiin ja kehittymiseen.

FM Tuula Vainikainen on pitkän linjan tiedeviestijä ja tietokirjailija. Dosentti Anu Lahtinen on Suomen ja Pohjoismaiden historian apulaisprofessori Helsingin yliopistossa. Teos tarjoaa vertaistukea ja oivalluksia akateemisille urapolulle yliopistoissa.

Julkistustilaisuuden tiedote: https://www.sttinfo.fi/tiedote/kutsu-julkistamistilaisuuteen-laura-kolbe-keho-ja-anu-lahtinen-tuula-vainikainen-proffapoluilla?publisherId=64608824&releaseId=69933493