Älä jätä huomiseen…

Motto: Non est, crede mihi, sapientis dicere ’Vivam!’ Sera nimis vita est crastina: vive hodie. (Marcus Valerius Martialis, n. 40-104 jKr.)

Luin kesällä Ragnar Rosénin teosta Vehkalahden pitäjän historia, osa I (ilmestynyt 1936). Kaikin puolin kiinnostava, lähdeviitenumeroin ryyditetty tieteellinen tutkimus.

Viitteethän ovat tieteellisen työn selkäranka (tai selkäydin tai aivokurkiainen, valitse mieleinen), jonka mukana teos seisoo tai kaatuu: lähdetietojen avulla tutkija voi tarkistaa käytetyn lähteen, etsiä siitä lisätietoja tai kyseenalaistaa tulkinnan.

Jossain vaiheessa sitten aloin etsiä kirjan lopusta lähdeviitteitä, joihin leipätekstin viitenumerot viittasivat.

Vaan eipä ollut lähdeviitteitä lopussa. Ei, vaikka oli viitteiden yläindeksinumerot kirjassa…

Etsin pikaisesti selitystä alku- ja loppusivuilta, ja alusta löytyikin lupaus: ”Lähdeluettelo ja aakkosellinen luettelo julkaistaan seuraavan, sisältönsä puolesta ensimmäiseen osaan läheisesti liittyvän osan yhteydessä.”

Ei siis syytä huoleen? Vuosi 1936 vain on kovin huolestuttava ilmestymisvuosi, jos ajatellaan sitä seuranneiden vuosien tapahtumia: yksi jos toinenkin hanke jäi toisen maailmansodan jalkoihin.

Vilkaisu kirjastotietokantaan: Vehkalahden pitäjän historia, osa II, oli ilmestynyt kaikkea muuta kuin piakkoin – sen oli kirjoittanut Martti Korhonen ja se oli ilmestynyt vuonna 1981.

Kakkososan alkusanat vahvistivat pahat aavistukset: Rosén oli vuona 1936 maininnut toisen osan olevan osittain jo valmiina, mutta maailmansota sotki suunnitelmat ja hänen kuoltuaan vuonna 1964 kakkososa oli kauempana valmistumisestaan kuin vuonna 1936. Rosénin jälkeenjääneitä papereita läpikäynyt Korhonen totesi:

Vehkalahdelle korvaamattomaksi tappioksi aineistosta ei — löytynyt pitäjänhistorian II osaan liittyviä kirjoituksia eikä I osasta puuttuvaa lähdeviitteiden luetteloa. Tiettävästi nämä paperit hävisivät talvisodan aikaisissa evakkokuljetuksissa. (Korhonen 1981, 5)

Voi tietysti todeta, kuten kollegat ja kaverit asianmukaisesti mainitsivatkin, että Rosénilla oli ainakin poikkeuksellisen hyvä selitys asialle. Moni kakkososa tai ”myöhemmin asiaa valaiseva esitys” on jäänyt vähemmilläkin perusteilla jonnekin puolivalmiin ja melkein aloitetun välimaille.

Siitä huolimatta tai juuri siksi – jos pitää valita, mitä jättää huomiseksi, älä jätä sitä lähdeluetteloa…

3 kommenttia

  1. Ulla I said,

    09.02.2017 klo 8:52 am

    Samaa sarjaa on Viipurin kaupungin historia I-V. J. W. Ruuth julkaisi alkuperäisen version 1903-08 ja käytti ”eräs asiakirja” tai ”eräs asiaan perehtynyt henkilö kertoi minulle” lähdeviitteitä ja sitten 1970-80-luvulla tutkimusta ”paranneltiin”, mutta osa viitteistä jäi alkuperäiselle tolalle. Tähän Ruuthin teokseen viitataan edelleen paremman puutteessa. Etenkin, kun osa Ruuthin (ehkä?) käyttämistä lähteistä tuhoutui sodassa. En vielä olekaan ehtinyt perehtyä Rosénin kokoelmaan KA:ssa, siinä pitäisi olla Viipuria koskevaa karttamateriaalia. Ehkä joskus vielä…

  2. Hannele Tikanvaara said,

    02.11.2018 klo 11:00 am

    Ragnar Rosën oli isoisäni. Kävin Viipurin arkiston äskettäisen yhteydenoton jälkeen tutkimassa joitain hänen arkistojaan KA.ssa, en tosin vielä Viipurin historiakirjaan liittyviä. Isäni arkistolle luovuttamat asiakirjat ovat hyvin sekalaisia, eivät erityisen käyttökelpoisia. Karttoja loytyy viipurin asemakaava vv. 1780-1880.

    • anulah said,

      13.11.2018 klo 8:29 pm

      Tervehdys ja kiitos viestistä! Tosiaan Vehkalahden historian II osan esipuheesta näyttää ilmenevän, että aineistoa on hävinnyt talvisodassa. Mikäli jotain sattuisikin löytymään muita teitä, siitä moni olisi varmaan kiinnostunut, sillä Vehkalahden historian I osassa on muutamia todella kiinnostavia tuloksia, joiden lähdeasiakirjat olisi hienoa löytää.


Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Google photo

Olet kommentoimassa Google -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s

%d bloggaajaa tykkää tästä: