Perheen jäljillä – kiitos Emil Aaltosen

The Blogger is happy to announce that she and her project team have received a funding of 200 000 euros for a project that aims to analyze and write a new interpretation of the family relations in Finland. I am very grateful to the Emil Aaltonen Foundation and happy for myself and the excellent members of the team.

Linkki Emil Aaltosen säätiön sivuille
Linkki Turun yliopiston UTUonline -uutiseen

Omasta ja työryhmän puolesta olen todella hyvilläni ja iloinen: Emil Aaltosen säätiö on myöntänyt 200 000 euron kolmivuotisrahoituksen johtamalleni hankkeelle Perheen jäljillä. Tämä on mahtava juttu, ensi vuoden alussa käynnistellään ja kolmen vuoden päästä toivottavasti nähdään tuloksia! Matkan varrella toivottavasti päästään keskustelemaan monien perhehistorian ja perhetutkimuksen klassisten nimien ja uusien pohtijoiden kanssa. 

Ajallisesti hanke keskittyy siihen, millaisia perhesuhteet ovat olleet ennen 1900-luvun alkua ja miten menneiden vuosisatojen perintö on nähty 1900- ja 2000-luvuilla.

Huomiota saavat lain ja normien tunnistamat ja arvostamat keskeiset kolme suhdetyyppiä, joihin on lähtökohtaisesti liitetty kirkon siunaama avioliitto sekä verisukulaisuus:

1) puolisoiden väliset suhteet
2) vanhempi–lapsi -suhteet
3) sisarusten keskinäiset suhteet

Perheenjäsenet elävät tyypillisesti samanaikaisesti läpi useita yllämainittuja suhteita, joihin liittyy erilaisia valta-asetelmia, tunnesiteitä ja velvoitteita. Varhaismodernin ihanteen mukainen kuuliainen vaimo saattoi samanaikaisesti olla rakastettu tytär, arvovaltainen äiti ja toisaalta läheinen (tai etäinen) sisar. Yllämainittuihin kolmeen suhdetyyppiin menneisyyden ihmiset viittasivat usein myös silloin, kun he arvottivat ja määrittelivät muita hoiva- ja riippuvuussuhteita tai yhteiskunnallisia suhteita.

Menneisyydestä löytyy silti paljon muutakin: on uusperheitä, vihkimättömiä suhteita, jalkavaimoja, ottolapsia, yksinhuoltajia ja sosiaalisesti määrittyneitä sukulaisuussuheita (kuten kummius sekä tietyt hoiva- ja riippuvuussuhteet).

Hanke käsittelee sekä normien mukaisia että niistä poikkeavia perhesuhteita ja muistuttaa siten, että menneisyyden moninaisten perheiden ymmärtäminen voi auttaa ymmärtämään ja ratkomaan myös nykyperheiden ongelmia.

Hankkeessa on mukana  jo väitelleitä tutkijoita, jotka tekevät pitkän aikavälin tulkintoja perhesuhteiden historiasta. Näitä osuuksia syventävät ja osittain haastavat hankkeessa olevat väitöskirjan tekijät, jotka keskittyvät väitöskirjatyölleen olennaisiin tapaustutkimuksiin.

Hankkeessa on mukana eri oppiaineiden ja yliopistojen tutkijoita, jotta eri tutkimusympäristöjen osaaminen ja parhaat käytännöt saadaan mukaan. Väitöskirjan tekijät saavat keskittyä edistämään opinnäytetyötään ja väitelleet puolestaan pääsevät hiomaan asiantuntemustaan ja kokemustaan tutkijoina ja jatko-opiskelijoiden mentoreina.

Perheen jäljillä tuo yhteen tutkimuksen eri haarat, rakentaa uutta kokonaistulkintaa ja kyseenalaistaa yksinkertaistetut käsitykset menneisyyden perheestä. Se ottaa huomioon keskiajan ja varhaismodernin ajan merkityksen myöhempien vuosisatojen perhesuhteissa ja hakee aktiivista keskusteluyhteyttä modernin kriittisen perhetutkimuksen kanssa. Näin tutkimuksella on uutta sanottavaa sekä historiantutkimuksen että yhteiskunnallisen keskustelun kentällä.

Emil Aaltosen elämäkerta säätiön sivuilla: ”Emil Aaltosen mielestä kasvava taloudellinen hyvinvointi on mahdollista vain siellä, missä kansallinen kulttuuri on korkealla tasolla. Sen vuoksi hän halusi lahjoittaa osan työnsä tuotosta suomalaisen kulttuurin tukemiseen.”

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Google+ photo

Olet kommentoimassa Google+ -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s

%d bloggers like this: