Brudöverlämningen / Luovuttaa vai ei, kas siinä pulma

Brudöverlämningsfrågan har blivit aktuell när kronprinsessan Victoria har önskat att hennes pappa ska överlämna henne till blivande maken. Medan bloggaren inte bryr sig så mycket om problemet, vill hon ändå kommentera att påståendet att ”brudöverlämningen inte är riktigt nordisk sed” kan ifrågasättas. Kolla tex. Magnus Erikssons lagar, ca. 1350!

”Vill man bedja om hustru åt sig, då skall han gå till hennes giftoman och närmaste fränder och framföra sin bön. Fader vare sin dotters giftoman... Nu begär brudgummen giftermål; då skall giftomannen giva och överlämna till honom hans fästekvinna med dessa ord: ’Jag giver dig min dotter till heder och till husfru och till halva sängen, till lås och nycklar …'”osv.

Ord som kungen kunde använda den 19 juni? … eller inte. BTW, ni som är medlemmar i facebook kan också bli medlemmar i gruppen ”Alla vi som tycker att Daniles mamma ska lämna över Daniel på bröllopet”.

Ruotsalaisille papeille ja hoville on perinteisesti koitunut erilaisia murheita kuninkaallisista avioliitoista. Joskus on ollut harmia siitä, että avioliitto solmitaan liian läheisten sukulaisten kesken (Kuten Kustaa Vaasa ja 3. vaimonsa Katarina, edellisen kuningattaren siskontyttö). Joskus häät ovat sujuneet hyvin, mutta jälkijuhlissa vihityn prinsessan sisko on hummaillut liian reippaasti (Cecilia Vadstenan mekkalassa). Joskus taas on vihille tuotu talonpoikainen tyttö (Erik XIV & Kaarina Maununtytär), mistä on saatu perusteet todistettavasti hullun kuninkaan syöksemiseen vallasta. Ja niin edelleen.

Tällaisten haasteiden jälkeen tuntuu suhteellisen pienoiselta se murhe, jota on aiheuttanut kruununprinsessa Victorian toive, että Kalle Kustaa luovuttaisi hänet sulholle kirkossa. Voihan tuon ymmärtää, että se saattaa tuntua oudolta ja patriarkaaliselta ja sen sellaista, vaikka jos patriarkaalisuutta haluaa välttää ei ehkä kannata ylimalkaan järjestää häitä tai kirkkohäitä.

On joka tapauksessa pakko vähän halkoa hiuksia ja huomauttaa, että ei tyttären luovutus nyt ihan vieras ole ammoisille perinteille. No, Maunu Eerikinpojan maanlain aikoihin ei välttämättä piitattu siitä kirkkokäytävää kulkemisesta, tärkeämpää oli, että sukulaiset tiesivät missä mentiin. Joka tapauksessa isä oli tyttärensä naittaja, ja hänen piti lain mukaan luovuttaa tämä sulhaselle seuraavilla sanoilla:

”Minä naitan sinulle tyttäreni kunnialliseksi emännäksi, jolle kuuluu puoli vuodetta, lukot ja avaimet ja kolmannes irtaimistosta, jonka Te omistatte tai voitte tulla omistamaan, ja kaikki se oikeus, joka on Uplannin lain mukainen ja jonka Pyhä Erik antoi; nimeen Isän, Pojan ja Pyhän Hengen.”

Ehkä Kalle Kustaa voisi ottaa vanhat luovutussanat käyttöön, niin loppuisi murhe pohjoismaisten perinteiden polkemisesta.

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Google+ photo

Olet kommentoimassa Google+ -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s

%d bloggers like this: