Elämäs on julkaisun arvoinen

Ei käy kateeksi henkilöitä, joiden tehtävänä on valikoida henkilöitä suuriin biografisiin teoksiin, tai kirjoittajia pienelämäkerroille. Valtava työmäärä ja elämänvaiheiden kirjo, jota pitäisi jotenkin koettaa jäsentää ja hallita ja esitellä jollakin tavalla yhteismitallisesti.

Esimerkiksi Ruotsin Svenskt Biografiskt Lexikon on ottanut haasteen erittäin vakavasti – ruotsalaisten merkkihenkilöiden elämäkertojen julkaiseminen aakkosjärjestyksessä ollut meneillään vuodesta 1917, sarjassa päästiin vuonna 2009 Stigzeliukseen asti – josko vuonna 2017 oltaisiin jo lähellä Ö:tä?  Jälki on suurelta osin hyvää, ja SvBL on erityisen ansiokas siinä, että pienoiselämäkertojen loppuun on koottu kattavasti tietoa arkistolähteistä ja ilmestyneistä julkaisuista.

No, pientä ongelmaa tulee toki siitä, että melkein sadan vuoden takaiset käsitykset merkkihenkilöistä ja elämäkerrasta ovat vähän muuttuneet, eikä A-kirjaimen aikoihin tehtyjä linjauksia voi radikaalisti muuttaa S-kirjaimen paikkeilla. Mutta olen oppinut ymmärtämään, miksi ensi kertaa Ruotsin valtionarkistoon mennessäni minua kehotettiin käyttämään SvBL:n henkilöartikkeleita Flemingin suvusta ja tekemään ensimmäiset arkistotilaukset niiden antamien tietojen avulla. (Tuolloin ajattelin, että mitä ne nyt lykkäävät käteeni tällaisen yleiselämäkertateoksen, minähän tulin tänne tekemään syvällistä tutkimusta.) SvBL tarjoaa hyvät lähdevinkit kuvaamiensa henkilöiden historiaan – varjopuolena tietenkin on, että moni historian hahmo jää myös ulkopuolelle.

Suomalainen kansallisbiografia on toimitettu toisenlaisista lähtökohdista – vuosia on vierähtänyt senkin valmistumiseen, mutta elämäkertakokoelma on syntynyt kuitenkin suhteellisen ripeällä aikataululla. Tämä on yhtäältä tarkoittanut sitä, että lähdetietoja on hyvin vähän ja tutkimuskirjallisuuskin joskus niukkaa. Toisaalta hankkeessa on se hyvä puoli, että sitä on tuotettu verkkoon: joitakin yksityiskohtia on pystytty korjaamaan ennen painetun version ilmestymistä, ja verkkoversioita korjataan kommenttien perusteella. Kuka tahansa voi jättää artikkeleihin korjaus- tai täydennysehdotuksia, jos uutta kirjallisuutta on ilmestynyt tai jos vaikka huomaa jonkun henkilön vanhempien kuolleen ennen aikojaan tai lasten jääneen syntymättä. Verkkoversioihin voidaan myös lisätä mainintoja uudesta tutkimuksesta – samoin kuin kokonaan uusia elämäkertoja.

Nykyään katsotaan, että monenlaiset menneisyyden ja lähihistorian ihmiset ovat pienoiselämäkertansa ansainneet, joten Suomen jo julkaistuun kansallisbiografiaan ja varsinkin uuteen verkko-osaan (Moninainen Suomi, julkistetaan perjantaina 15.1.2010) on hallitsijoiden rinnalle päässyt myös muun muassa palvelijoita ja muita pieneläjiä. Kansallisbiografia II:n toimituskunnan onkin tarkoitus päivittää elämäkertojen kokonaisuutta ja kehittää saatavilla olevia kokoelmia.

Pientä haastettakin on matkan varrella. Standardimallinen matrikkelitieto (biografiassa on toki paljon muutakin) voisi mennä suurin piirtein tähän tapaan:
Henkilö se-ja-se, selkeän ammatin haltija. Syntynyt 1910 Kaupungissa, kuollut 1980 maalla, koulutus tässä ja tuossa laitoksessa, mennyt naimisiin vuonna luu, uralla virat 1, 2, ja 3, loppuhuipentumana kunniamerkki vuonna kivi ja keppi. Vanhemmat viranhaltija se ja se sekä kotiäiti tämä ja tämä. Naimisissa N.N:n kanssa ja kolme lasta, syntymävuodet ja avioliitot.

Pieneläjän (ja joskus keskiaikaisten kuuluisuuksienkin) matrikkelitiedot voivat olla tämänkaltaisia:
Etunimi: luultavasti oli (esimerkiksi Mickel Raukan piiasta emme sitä tiedä), sukunimeä tai patro/matronyymiä ei ole. Mainitaan ennen Kiinan suurta kivisotaa. Ammatista ja koulutuksesta ei tietoa, mutta ilmeisesti palkkapalveluksessa saanut käytännön oppia. Vanhemmista, puolisosta tai lapsista ei tietoa, mutta saattoi olla erään takametsien virkaheiton papin kummilapsi.

Matrikkelitietojen esitysvaikeudet ovat toki sinänsä pikkupulmia, jotka kertovat siitä, millaisia ”tärkeän ihmisen” elämäkertatietoja on totuttu pitämään ”tärkeinä”. Kun moninaisia elämäkertoja kerrotaan, kehittyy ehkä vähitellen myös uudenlaisia tapoja kiteyttää ihmisten elämänvaiheita – ja nähdä, että kertomisen arvoinen elämä ei edellytä tiettyä koulutusta tai yhteiskunnallista asemaa. Merkitystä voi olla esimerkiksi sillä, että kyseisen henkilön elämänkohtalot auttavat ymmärtämään monenlaisten suomalaisten menneisyyttä ja elinehtoja.

Omassa opetuksessani painotan kuitenkin, että pienoiselämäkerta, SvBL:n tai Kansallisbiografian tai jonkun muun, on lähtökohta, tiivis esitys, josta lukija saa summittaisen yleiskuvan menneisyyden henkilöstä. Tarkempi tutkimuskäyttö edellyttää kuitenkin sitä, että elämäkerta-artikkelien tietoja verrataan muuhun tutkimukseen – ja mielellään myös lähteisiin.

Kansallisbiografiaa täydentävä uusi osuus ”Moninainen suomi” julkistetaan perjantaina 15.1.2010 klo 13 Suomalaisen Kirjallisuuden Seuran juhlasalissa. Kokonaisuus on vapaasti selattavissa 1.8.2010 asti. Bloggaaja on kirjoittanut biografiaan saamelaisen käännytystyöntekijä Margaretan (main. n.  1380 – 1410 -luvuilla) pienoiselämäkerran. Margareta oli ainakin luultavasti saamelainen, ja ilmaisu ”käännytystyöntekijä” on ehkä suhteellisen lähellä sitä, mitä Margareta teki. Korjaukset ja täydennykset ovat hyvin tervetulleita.

Lisäys: Kannattaa tosiaan myös muistaa Biografiskt lexikon för Finland, joka siis ei sisällä pelkkiä käännöksiä suomenkielisistä vaan myös työstettyjä versioita ja laajennuksia Suomalaiseen kansallisbiografiaan. Hankkeen sivuilla on luettavissa koko joukko näyteartikkeleita.

4 kommenttia

  1. JPvE said,

    14.01.2010 klo 12:49 pm

    Det är verkligen intressanta frågor du lyfter fram, Anu. För övrigt kan man ju dessutom notera att också ett finlandssvenskt litet persongalleri av ”viktiga personer” dvs Biografiskt lexikon för Finland är under arbete – en förkortad och omarbetad, men också utvidgad version av Kansallisbiografia. Kultur- oc idéhistoriskt är det intressant att jämföra dessa. I BLF har man åtminstone satsat på att få med kvinnor.

    • anulah said,

      14.01.2010 klo 1:50 pm

      Hejsan! Tack för kommentaren och vad bra att du påminde om BLF-projektet (nu har jag dåligt samvete för att jag glömde bort projektet)! Också Kansallisbiografia verkar ha mera kvinnor än SvBL (som sagt påbörjades SvBL-arbetet relativt länge sedan med lite olika utgångspunkter), fast i vissa artiklar märker man att mera forskning skulle behövas för deras levnadsförlopp. (I SvBL har lyckligvis information om kvinnor reklativt ofta getts i artiklar som berättar om deras manliga släktingar.) Jag har hört att det i Biografiskt lexikon för Finland finns en hel del viktiga korrigeringar som har gjorts efter att Suomalainen kansallisbiografia har publicerats.

  2. Juha said,

    14.01.2010 klo 4:20 pm

    Olet tainnut tehdä perusteellisempaa työtä Margaretan kanssa kuin allekirjoittanu omassa blogissaan 25.11.2009

    Hurja mimmi joka tapauksessa

    • anulah said,

      15.01.2010 klo 8:22 am

      Kiitos kommentista! Nyt löysinkin bloggauksesi http://juhansuku.blogspot.com/2009/11/lapin-kaannytystyosta.html . Margareta oli kiinnostava hahmo, tuota noitarumpujen käyttöä lähteenä en ollut tullut ajatelleeksi, tai sitten olin ne unohtanut. Sattuisitko muistamaan tutkimuskirjallisuutta? Sinänsä Margaretaa koskevat lähteet ovat aina ne pari kirjettä, joten kauhean paljoa uutta hänestä ei saa irti, ja kirjeistä puuttuu päivämäärät, mikä vaikeuttaa tapahtumajärjestyksenkin päättelemistä. Mutta selvästi hän on kiehtonut aikalaisiakin.


Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Google+ photo

Olet kommentoimassa Google+ -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s

%d bloggers like this: