Isiä, työmiehiä ja tiedemiehiä

Denna vecka deltog bloggaren i seminariet ”Manlighetens långa linjer” i Jyväskylä. I presentationerna diskuterades den nordiska mannens och manlighetens historia från tidigmoderna tider till nutiden – om soldater, om pappor, om fogdar och vetenskapliga män samt arbetarmän och morsgrisar; och begreppet hegemonisk maskulinitet diskuterades omfattande av key note -föreläsaren Jonas Liliequist, Umeå universitet. Ett nyttigt och mysigt möte!

Isänpäivän ja ruotsalaisuuden päivän kynnyksellä Jyväskylässä järjestettiin 5.-6.11.2009 seminaari Manlighetens långa linjer, jossa kuultiin esityksiä 1500-luvulta nykyaikaan asti. Alustuksissa analysoitiin niin vanhojen aikojen talonpoikaisia aviomiehiä kuin tiedemiestenkin vaiheita, samoin kuin sotilaskunniaa ja monikulttuurisia aviopareja (sivumennen sanoen, mahtaisikohan sellaista analyysia saada aikaiseksi menneiltä vuosisadoilta – olihan jossain mielessä ”monikulttuurisia” pareja silloinkin, vaikka juuri nyt mieleeni juolahtaa lähinnä Juhana III ja Katarina Jagellonica).

Kutsuttuna key note -puhujana kuultiin yliopistonlehtori, tutkija Jonas Liliequistia (Uumajan yliopistosta). Pitkän linjan asiantuntijana Liliequist loi katsauksen maskuliinisuuden historian suuriin linjoihin, erityisesti  hegemonisen maskulinisuuden käsitteeseen. Hegemonisella maskuliinisuudella tavataan viitata kulttuurissa vallitsevaan maskuliinisuuden ideaaliin, johon yleensä liitetään voima, valta ja rationaalisuus ja johon verrattuna muut mieheyden mallit ovat vähäarvoisempia.

Käsite on ollut monella tavalla käyttökelpoinen, koska se auttaa analysoimaan muun muassa miesten välisiä eroja ja eriarvoisuutta. Kuten Liliequistin luennossa kuitenkin todettiin, käsitettä on ehditty myös kritisoida monin tavoin. Liliequist lähestyi maskuliinisuutta erityisesti sanaparin miehekäs/epämiehekäs (manlighet/omanlighet) ja haki aineistostaan esimerkkejä siitä, millaisia miehekkyyden ja epämiehekkyyden esimerkkejä varhaismodernissa maailmassa löytyy, 1700-luvun ”mammanpoikien” (morsgrisar) ja keikareiden kuvastoista isänmaallisiin ihannehahmoihin. Entä millaisena miesten kouluna armeija nähtiin 1900-luvun alkupuolella, ja millaiseen mieheyteen kasvoivat Tuntemattoman sotilaan nuoret miehet?

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Google+ photo

Olet kommentoimassa Google+ -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s

%d bloggers like this: