Parempi naida kuin palaa

This time, the blogger takes a look at ”The Bachelor” (1999), a remake of ”Seven Chances” (1925), but it is hard for an average talkie to compete with any movie that has Buster Keaton starring in it.

Alkuperäinen Seven Chances (1925) ei ole Keatonin huippukauden leffoista paras, mutta Keaton esittää silti mainiosti erästä klassikkohahmoaan, ujon hämmentynyttä nuorukaista. Jimmy Shannon -Keatonin on mentävä naimisiin muutaman tunnin sisällä, jos aikoo saada suuren perinnön. Erinäisten sattumusten kautta morsianehdokkaita kertyy satoja, ja lopussa Jimmy-Keaton juoksee heitä pakoon ja saa samalla niskaansa kivivyöryn, mutta onnistuu lopulta saamaan ajoissa unelmiensa naisen.

Chris O’Donnellin näyttelemässä uudellenfilmatisoinnissa Poikamies pulassa (The Bachelor 1999) Jimmy Shannon ei ole toivottoman ujo vaan sitoutumiskammoinen nuori mies, joka kosintaa yrittäessään tuntee vapauden karkaavan käsistään ja sössii sanavalinnoissaan siinä määrin, että on kadottaa myös tyttöystävänsä Annen (Renée Zellweger).

Tälläkin kertaa kirkkoon nukahtanut Jimmie löytää itsensä tuhannen wannnabe-morsiamen ympäröimänä, ja nämä tahtovat tietää millä kriteereillä hän puolisonsa valitsee. Sitten tietysti seuraa takaa-ajoa, oikean morsiamen löytäminen, julkinen tunnustus, synninpäästö, vihkiminen ja sovinto morsianjoukkojen kanssa.

74 vuotta Keaton-filmatisoinnin jälkeen käytössä on paremmat resurssit, enemmän kameroita, joukko käsikirjoittajia ja paljon puhetta, mutta yksinkertaisen tunnin mittaisen alkuperäistarinan tulkitseminen hauskasti  kahden tunnin mittaisena ei tuota parasta mahdollista tulosta, varsinkaan kun Keatonin käyttämät vauhdikkaan fyysiset gagit ovat näköjään poissa laskuista.

Joissakin kohdin O’Donnellin säpsähtenyt muistuttavat etäisesti Keatonista, ja eräässä kohtauksessa Jimmy-O’Donnell hortoilee pörssissä etäisesti samaan tapaan kuin Buster Keaton esittäessään onnetonta miljonäärityhjäntoimittajaa ”Pilkkapölkyssä” (The Saphead 1920). Mutta niistä on pitkä matka sekä hyvään Keaton-kunnianosoitukseen että muuten vaan hyvään elokuvaan.

Jotkut sivuhahmot kuten sankarittaren ällönlemmekkäät vanhemmat ja avioliiton patriarkaalisuutta analysoiva yliopisto-opiskelija (eräs Jimmyn tavoittelemista korvikemorsiamista) ovat huvittavia. Ylimalkaan tämän elokuvan naimisiinraahaavana voimatekijänä eivät ole niinkään naiset, vaan nimenomaan elokuvan miehet koettavat kovasti akkulturoida sitoutumiskammoista Jimmyä. Sanoman vie lopulta parhaiten perille pappi ja leskimies, jonka kuvaus avioliitosta saa nuorukaisen aidosti vihkivireeseen.

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Google+ photo

Olet kommentoimassa Google+ -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s

%d bloggers like this: