Kulutuslainoilla talous kuntoon

This entry comments on the doctoral dissertation about the consumption and lifestyle of the high nobility (especially the Fersen family) in eighteenth-century Sweden by Johanna Ilmakunnas, University of Helsinki. Some remarks are also made about other studies in seventeenth-century, written by Kirsi Vainio-Korhonen and Jessica Eriksson.

En svensk beskrivning om Johanna Ilmakunnas avhandling och disputation kan hittas i Essetter.

Tänä viikonloppuna väittelyvuorossa oli Helsingin yliopiston historian laitoksen tutkija Johanna Ilmakunnas, ja tarkastettavan väitöskirjan aiheena oli ”Kuluttaminen ja ylhäisaatelin elämäntapa 1700-luvun Ruotsissa”. Vastaväittäjänä oli professori Kirsi Vainio-Korhonen; leppoisa ja oivaltava keskustelu, jopa naurunpurskahdukset leimasivat tätä parituntista tilaisuutta.

Johanna Ilmakunnas tutkii 1700-luvulla eläneen aristokraattisen Fersenin perheen elämäntapaa ja kulutustottumuksia usean sukupolven ajan. Elämäntapa näkyi sekä koulutusvalinnoissa että uran ja edustuselämän rakentamisessa samoin kuin perhe-elämässä ja asumistottumuksissakin. Lähteinä on käytetty sekä tilinpitoa että perheen kirjeenvaihtoa.

Ilmakunnaksen tutkimus valaisee entistä tarkkakatseisemmin 1700-luvun ruotsalaisen aatelin elämää niin kotimaisissa kuin ulkomaisissakin hoveissa, ja vastaväittäjä kiinnitti huomiota siihen, että tällä kertaa kulutus keskittyi aatelisiin miehiin.

Kun Fersenin perheen taloudenpitoa vertaa paria vuosisataa edeltäneeseen tilanteeseen (kuten tämän kirjoittaja tietysti mielessään tekee), sieltä löytää sekä kiintoisia yhtäläisyyksiä että eroavuuksia. On varovaisia isiä, jotka ovat kyllä valmiita panostamaan lastensa tulevaisuuteen mutta koettavat silti toppuutella näitä pahimmoisesta tuhlaavaisuudesta.

Kiintoisan vastaparin muodostavat veljekset Carl ja Axel von Fersen, joista jälkimmäinen lienee pitänyt silmällä paitsi oman perheensä tuloja, myös anteliaan veljensä ja kenties tämän pelivelkaisen vaimonkin tilejä. Laskennallisesti myös Carl von Fersenin kirjanpito näytti olevan tasapainossa, mutta väittelijä totesi, että syynä oli 1700-luvun kirjanpito, jossa lainatkin merkittiin tuloiksi. Tämä poikikin hauskan pohdinnan siitä, edustavatko nykyajan kulutuslainat ja pikavipit samanlaista ajattelua.

Viranhoito ja muut edustustehtävät ovat vuosisadasta toiseen olleet tärkeä osa aatelisen elämää, mutta näyttävät usein kustantaneen paljon enemmän kuin mitä tuottivat. Silti varoja on pitänyt käyttää – säädynmukaisesti, mutta ei välttämättä kohtuuttomasti. Toki monet ovat halunneet käyttää enemmän kuin esimerkiksi ylellisyysasetukset olisivat sallineet.

Eroa aikaisempiin vuosisatoihin näkyy 1700-luvun kulutusesineiden ja myös esimerkiksi palvelijoiden määrän huima kasvu. Huimasti ovat kasvaneet myös lähteet. Ilmakunnas näyttää kärsineen pikemminkin runsaudenpulasta valikoidessaan sopivia otoksia laajoista arkistoista.

Muodikkaat lemmenseikkailut tuntuvat tuovan melkoisen eron vaikkapa 1500-luvun aatelisperheen elämään verrattuna. Mitä he olisivat mahtaneet tuumia 1700-luvun (ylhäisön) ajattelutavasta, että avioparien välinen rakkaus ja uskollisuus oli ihan noloa ja tylsää. Vaikka varhaisempinakin vuosisatoina sattui kaikenlaisia syrjähyppyjä, niistä keskusteltiin eri sävyssä.

Vastaväittäjä kiinnitti huomiota siihen, että esimodernin ajan tutkimuksessa on usein etsitty aatelisnaisen toimijuutta esimerkiksi kartanonemännän roolista. Fersenin perhepiirin naiset eivät kuitenkaan omistautuneet tällaisille tehtäville. Johanna Ilmakunnas totesi kuitenkin, että suvun naisten ei oletettu olevan toimettomina, mutta aristokraattiperheessä kartano kuului palvelijoiden hoidettavaksi ja naisetkin hoitivat esimerkiksi hovivirkoja.

Tässä mielessä Fersenien tilanne eroaa esimerkiksi siitä, mitä Kirsi Vainio-Korhonen on todennut tutkiessaan Sophie Creutzin elämää tai mitä Jessica Eriksson on todennut Metta Magdalena Lillien päiväkirjojen perusteella. Sophie Creutzilla oli tärkeät tehtävänsä kartanollaan, ja Metta Magdalenan päiväkirjan pito näyttää päättyneen avioliittoon, jonka solmiminen toi hänelle runsain mitoin työtä leskimiehen kartanolla.

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Google+ photo

Olet kommentoimassa Google+ -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s

%d bloggers like this: